Etymologiadata:imsm:lauka

*lauka

Vastineet:

• Suomi: lauka
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja: lauka
• Pohjoisviro: laug
• Eteläviro: laugõ⇐
• Liivi: lougli⇐

mksm. *lauka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

laukea (ChrLencqv 1782; paik. Savo Verml) ’laakea, loiva, matala; lievä, löyhä (lanka) / offen, weit, leicht abschüssig, seicht; schwach, leicht; locker gesponnen (Faden)’, lauka ’matala ranta (Rymättylä, paik. Kymenl); tyyni meri (paik. Perämeren rannikko)’, lauku (LounSm Häme) ’laukea’, lauko (paik. EPohjanm Satak), laukku, -o (LounSm) id.
~ va lauka, lauko ’lievä, löyhä (lanka)’ | vi lauge ’kalteva, loiva, tasainen’, laug (g. lau) id., lauk (g. laugu) ’matalikko’ | li lougə ’hidas; hiljainen’.

Samaa sanuetta kuin laueta, ks. tätä.

Lähdekirjallisuus:

• MUSz 1873–81 704 (sm laueta ~ vi laug)
• VW 3 1888 181 (sm ~ vi li)
• SKES 1958 280–81 (+ va)
• EEW 1982–83 1247

[laukea Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lauka