Etymologiadata:imsm:lako
*lako
Vastineet:
- Suomi: lako
- Karjala: lako
- Vepsä: lago
- Vatja: lako
- Pohjoisviro: lagu
- Eteläviro: lagonõma⇐
- Liivi: la’ggõ⇐
mksm. *lako (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
lako (Flor 1702; yl.): (olla) laossa, (mennä) lakoon ’sich lagern, sich auf den Boden legen (Getreidehalme auf dem Feld)’, johd. laota ’lyödä lakoon (sade); mennä lakoon’, lakoontua
~ ink lako: laos, lakkō ’laossa, lakoon’ | ka lako: lavossa, lakoh | ly lago: -s, lagō | ve lago: -s, -ho id. | va lagottā ’levittää’ | vi lagu ’rappio, hajoamistila; lako’, laguda, laguneda ’hajaantua, luhistua; levitä’ | li laʾggə ’levitä; erota’, laʾktə ’levittää; erottaa’
~ ink lako: laos, lakkō ’laossa, lakoon’ | ka lako: lavossa, lakoh | ly lago: -s, lagō | ve lago: -s, -ho id. | va lagottā ’levittää’ | vi lagu ’rappio, hajoamistila; lako’, laguda, laguneda ’hajaantua, luhistua; levitä’ | li laʾggə ’levitä; erota’, laʾktə ’levittää; erottaa’
? < germ *laǥo-, vrt. mn lag ’se mikä on tiettyyn paikkaan pantu; paikka, johon jotakin on pantu, asema’, nr murt. lag ’kerrostuma; latoon kerätty heinä, vilja t. oljet; puintikerrallinen riihen lattialle levitettyä viljaa’, legu ’sateen t. myrskyn lakoon lyömä vilja’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 134 (va ~ vi)
- VW 3 1888 174 (sm ~ vi)
- Karsten 1915 GFL 123–24 (+ ka; < germ)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 50 (+ ve)
- Kettunen 1938 LivW 180 (vi ~ li)
- SKES 1958 272 (+ ly)
- EEW 1982–83 1203–04