Etymologiadata:imsm:kutu

*kutu

Vastineet:

• Suomi: kutu
• Karjala: kutu
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro: kuduhuma
• Liivi:

mksm. *kutu (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kutistua (Gan 1786; yl.) ’pienetä, supistua; laihtua, surkastua / schrumpfen, einlaufen’, (tästä ehkä takaperoisjohdoksena) kutistaa (Gan; etup. savmurt.) ’pienentää, vähentää; ehdyttää’, *kuti (paik. savmurt.): (ruoka, vaate) näkee, saa kutinsa ’hupenee, kuluu’, kutu (etup. savmurt.): on kutu käynyt ’(esim. ruoka) on huvennut’, kutea (ISatak Häme) ’huveta, kulua’, kuteentua (laajalti länsi- ja itämurt.) ’id.; kutistua’, kuteuntua (Tammelinus 1688; paik. hämmurt.), kuteuta (us. länsimurt.) id.
~ ka kutšistuo ’kutistua; laihtua, kuihtua, surkastua’ | ly kutšištuda ’kutistua (vaate, kenkä kuivuessaan)’ | vi kudu(ne)da ’kuihtua, vanheta, kulua’.

Lähdekirjallisuus:

• Ojansuu 1918 KAÄH 50 (sm ~ ka)
• Tunkelo 1946 VeKÄH 316 (+ ly)
• Saareste 1953 Suomi 106:3 17 (+ vi)
• SKES 1958 249

[kutistua Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kutu