Etymologiadata:imsm:kukku-
*kukku-
Vastineet:
- Suomi: kukkua
- Karjala: kukkuo
- Vepsä: kukkuda
- Vatja: kukkua
- Pohjoisviro: kukkuma
- Eteläviro: kukma
- Liivi: kukkõ
mksm. *kukku- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kukkua (Mennander 1699; yl.) ’kuckuck rufen’, kukku, kukkuu ’käen huuto’, kukkulintu ’käki’
~ ink kukkua | ka kukkuo | ly ve kukkuda | va kukkua | vi kukkuda ’kukkua’, kukk (g. kuku), kukku ’käen huuto’, kukulind ’käki’ | li kukkə ’kukkua’, kukū- lind ’käki’.
~ ink kukkua | ka kukkuo | ly ve kukkuda | va kukkua | vi kukkuda ’kukkua’, kukk (g. kuku), kukku ’käen huuto’, kukulind ’käki’ | li kukkə ’kukkua’, kukū- lind ’käki’.
Onomat., käen ääntä kuvaava sanaryhmä, jonka kaltaisia sanoja on etäsukukielissäkin: lpN gukˈkât | mdE kukams, M kə̑kams ’kukkua’, E kuko, kukov, M kuku ’käki’ | tšerL kuku, I kükə̑ | votj ki̮ki̮, kuki̮, kiki̮ id., ki̮kni̮, kikni̮ ’kukkua’ | syrj ke̮kni̮ id., ke̮k ’käki’ | vog ostj kukkuk | unk kakukk id., samoin muissakin kielissä: nr kucku, gucku, ns Kuckuck ’käki’, lat cuculus ym.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 130 (sm ~ va vi)
- VW 1 1874 6 (+ li lp md)
- Thomsen 1890 BFB 172 (vrt. tšer syrj unk)
- Setälä 1890–91 ÄH 51 (+ ve)
- Kalima 1915 OLR 137 (+ ka)
- SKES 1958 233 (vrt. vog ostj)