Etymologiadata:imsm:kuiva
*kuiva
Vastineet:
mksm. *kuiva (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kuiva (Agr; yl.) ’trocken’, kuivaa, kuivata, kuivettua, kuivua
~ ink kuiva, kuivā ’kuivaa, kuivua’, kuivata, kuivattā | ka kuiva, kuivoa ’kuivaa, kuivua’, kuivata, kuivattoa, kuiveta | ly kuiv(e̮), kuivada ’kuivua’, kuivata | ve kuiv, kuida (prs. kuivab) ’kuivaa’, kuivata | va kuiva, kuivā, kuivattā | vi kuiv (g. -a) ’kuiva; laiha; kuivuus’, kuivada ’kuivaa; vetäytyä kokoon’, kuivatada ’kuivattaa’ | li kūja ’kuiva’, kuijə ’kuivaa’, kūjastə ’kuivattaa’
~ ink kuiva, kuivā ’kuivaa, kuivua’, kuivata, kuivattā | ka kuiva, kuivoa ’kuivaa, kuivua’, kuivata, kuivattoa, kuiveta | ly kuiv(e̮), kuivada ’kuivua’, kuivata | ve kuiv, kuida (prs. kuivab) ’kuivaa’, kuivata | va kuiva, kuivā, kuivattā | vi kuiv (g. -a) ’kuiva; laiha; kuivuus’, kuivada ’kuivaa; vetäytyä kokoon’, kuivatada ’kuivattaa’ | li kūja ’kuiva’, kuijə ’kuivaa’, kūjastə ’kuivattaa’
? = lpR kuife, kuiwe, Lu kui´fē, kuffi ’tyhmä’ (jos lp sana kuuluu tähän, niin se on < sm) | ostjI kŏjəm-, E P χŏjəm- ’vähetä, laskeutua (vesi)’.
On myös arveltu, että ims sana olisi < germ *kwiwa ’elävä’ tai jo < esigerm *gwiwo- tai ieur *gᵘ̯iu̯o-, jolloin myös ostj sana, jos se kuuluu tähän, voisi olla ieur alkuperää. Selvät merkitysparalleelit kuitenkin puuttuvat.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 483 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 130 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 90 (+ ve)
- Thomsen 1890 BFB 53 (+ li)
- SKES 1958 231 (+ ka ly ? lp ? ostj)
- Koivulehto 1983 NphM 84 66–73 (ims < germ t. sgr < esigerm t. ieur)
- Häkkinen 1987 ES 121
- UEW 1988 196–97 (?? lp ostj)