Etymologiadata:imsm:koski²

Sanatista

*koski

Vastineet:

mksm. *koski (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kosku, koskus (SAchrenius 1758), koskue, koskut, kosus (puuttuu paik. länsimurt.) ’kuusen kuori, kuusenkuorilevy / Fichtenrinde(nscheibe)
~ ink kosutkuusen kuori’ | ka koskus, koskutkuusen (harv. lepän) kuori, vars. isohkona levynä’ | ly koskudkoskut’ | ve koskhaine | va ke̮sku id. | vi kosk (g. kose), koskelkuusenkuorisuikale, paksu sitkeä kuori; rupi; puunkuoresta tehty mehiläispönttö’ | li kuosk, kuošksuuri kuusenkuoriliuska (käytetään kattoihin)’ (li > latv kaska, koskakuusen kuori’)
?? = syrj kat́ś, kat́śka, (pože̮m-) kad́źpetäjän kuoren sisäkerros, pettu; havupuun kuori’ | ostjI ki̮ńt́puun nilakerros’ | unk hárslehmus, niini, puun kuori’ || samJn sesa | T kasu | slk qaas | Km kåzåpuun kuori’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 462a (sm ~ vi)
  • O. Donner 1879 Verwandtschaft 21 (+ li)
  • Thomsen 1890 BFB 258 (li > latv)
  • Setälä 1902–03 FUF 2 232 (+ syrj)
  • Setälä 1912–14 FUFA 12 75 (+ ? sam)
  • Toivonen 1928 FUF 19 187 (+ ostj unk háncs ’puunkuori, niini’)
  • Zsirai 1928 MNy 24 298 (+ unk hárs)
  • E. Itkonen 1956 UAJ 28 71 (sm sanan ja siihen verrattujen etäsukukielten sanojen välillä suuria äänt. vaikeuksia)
  • SKES 1958 222 (+ ka ly ve; syrj ? ostj ? sam; ei unk)
  • Hajdú 1964 ALH 14 57–58 (unk hárs ja háncs voivat kuulua yhteen mutta olla toista alkuperää kuin sm kosku)
  • TESz 2 1970 63–64 (syrj ostj unk hárs ? sam)
  • MSzFE 1971 269–70 (samoin)
  • FUV2 1977 46 (empimättä sam)
  • UEW 1988 179–80 (? sam)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:koski²/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kosku

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:koski²