Etymologiadata:imsm:koski²
*koski
Vastineet:
- Suomi: kosku←
- Karjala: koskus←
- Vepsä: koskhaine←
- Vatja: kõsku←
- Pohjoisviro: kosk
- Eteläviro: kosḱ
- Liivi: kuosk
mksm. *koski (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kosku, koskus (SAchrenius 1758), koskue, koskut, kosus (puuttuu paik. länsimurt.) ’kuusen kuori, kuusenkuorilevy / Fichtenrinde(nscheibe)’
~ ink kosut ’kuusen kuori’ | ka koskus, koskut ’kuusen (harv. lepän) kuori, vars. isohkona levynä’ | ly koskud ’koskut’ | ve koskhaine | va ke̮sku id. | vi kosk (g. kose), koskel ’kuusenkuorisuikale, paksu sitkeä kuori; rupi; puunkuoresta tehty mehiläispönttö’ | li kuosk, kuošk ’suuri kuusenkuoriliuska (käytetään kattoihin)’ (li > latv kaska, koska ’kuusen kuori’)
~ ink kosut ’kuusen kuori’ | ka koskus, koskut ’kuusen (harv. lepän) kuori, vars. isohkona levynä’ | ly koskud ’koskut’ | ve koskhaine | va ke̮sku id. | vi kosk (g. kose), koskel ’kuusenkuorisuikale, paksu sitkeä kuori; rupi; puunkuoresta tehty mehiläispönttö’ | li kuosk, kuošk ’suuri kuusenkuoriliuska (käytetään kattoihin)’ (li > latv kaska, koska ’kuusen kuori’)
?? = syrj kat́ś, kat́śka, (pože̮m-) kad́ź ’petäjän kuoren sisäkerros, pettu; havupuun kuori’ | ostjI ki̮ńt́ ’puun nilakerros’ | unk hárs ’lehmus, niini, puun kuori’ || samJn sesa | T kasu | slk qaas | Km kåzå ’puun kuori’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 462a (sm ~ vi)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 21 (+ li)
- Thomsen 1890 BFB 258 (li > latv)
- Setälä 1902–03 FUF 2 232 (+ syrj)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 75 (+ ? sam)
- Toivonen 1928 FUF 19 187 (+ ostj unk háncs ’puunkuori, niini’)
- Zsirai 1928 MNy 24 298 (+ unk hárs)
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 71 (sm sanan ja siihen verrattujen etäsukukielten sanojen välillä suuria äänt. vaikeuksia)
- SKES 1958 222 (+ ka ly ve; syrj ? ostj ? sam; ei unk)
- Hajdú 1964 ALH 14 57–58 (unk hárs ja háncs voivat kuulua yhteen mutta olla toista alkuperää kuin sm kosku)
- TESz 2 1970 63–64 (syrj ostj unk hárs ? sam)
- MSzFE 1971 269–70 (samoin)
- FUV2 1977 46 (empimättä sam)
- UEW 1988 179–80 (? sam)