Etymologiadata:imsm:korja-da-

*korja-da-

Vastineet:

• Suomi: korjata
• Karjala: korjata
• Vepsä: korjata
• Vatja: kõrjata
• Pohjoisviro: korjama
• Eteläviro: korjama
• Liivi: kuoŗŗõ

mksm. *korja-da- < kksm. *korja- < vksm. *korja- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

korjata (Agr; yl.) ’ottaa suojaan, panna talteen, kerätä; panna kuntoon, huoltaa; (murt.) teurastaa; perata (kalaa) / ernten, einsammeln; reparieren, korrigieren; schlachten, ausnehmen’, korjaus, korjuu, korju ’säilö, suoja, piilo’ jne.
~ ink korjata ’kerätä, koota (säilöön), kunnostaa, parantaa’, korjahua ’kokoontua, kerääntyä’ | ka korjata ’kerätä yhteen, panna talteen, koota; korjata, paikata, kunnostaa, kohentaa; lopettaa, saattaa päätökseen; lukita, salvata, teljetä, sulkea’ | ve koŕd́ata ’korjata’, E koŕjata ’käännyttää ympäri’ | va ke̮rjata ’panna piiloon’ | vi korjata ’koota, kerätä, keräillä, kokoontua, panna korjuuseen’, kori (g. korju, korja) ’keruu’, korjandus ’keräys, keräily, keräelmä, kokoelma; kolehti’, koristada ’siivota, järjestää, korjata pois’ | li kuoŕŕə ’kerätä, koota, poimia’. — Sm > lpN goarˈjedit (Lu In) ’kerätä yhteen, korjata pois, ottaa talteen’ ja > nr murt. Sm kori, korj(a) ’koota, korjata’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 456a (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 129 (~ va vi)
• VW 1 1874 48 (+ li)
• Setälä 1890–91 ÄH 107–08 (+ ve)
• Wiklund 1896 SUST 10 214 (+ lp)
• Nirvi 1944 Sanankieltoja 211
• Wessman 1954 FmS 15–16 70
• SKES 1958 218–19
• EEW 1982–83 955–56
• Häkkinen 1987 ES 114–15

[korjata Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:korjata