Etymologiadata:imsm:kopra

*kopra

Vastineet:

• Suomi: koura
• Karjala: kopra
• Vepsä: kobr
• Vatja: kobra
• Pohjoisviro: kõbr⇐
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *kopra < kksm. *kopra < vksm. *kopra (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

koura (Raumannus 1646; alk. länsimurt.), kopra (paik. itämurt.) ’Faust, hohle Hand’, kouraista, kouria, kouristaa jne.
~ ink kobra, kobrata ’kouraista’, kobristā; kobri ’riihessä jyvien luontiin käytetty lapiomainen väline’ | ka kopra, kopristoa | ly kobr(e̮) ’koura; tuulaskoura’, kobrištada | ve kobr ’koura, nyrkki’, kobrda, kobrotada ’kouria, kopeloida’ | va kobra ’koura’, kobri ’viljalapio’ | vi murt. kobratäis ’kourallinen’, kourad ’kädet (halv.)’ (molemmat todennäk. < sm; ka > ven murt. kóbra ’kourallinen; suuri likainen käsi, koura’)

= lpR kåbre ’kovera, alta ontto (esim. jyrkänne)’, k. paroh ’hyökyaallot’, Lu kåb´rē ’jokin tuohen tavoin käpristynyt’, N goarˈve ’räystään tavoin kaartuva maan, vuoren t. kinoksen reuna; pieni koski’, In koarvi ’ulkoneva reunama’, Ko kŏă´brĕ (Kld T) ’kouru; jyrkkä kynnys koskessa, kovera kosken kuohu’ (> sm murt. (Peräp Pohjanm) korva ’pieni koski, kosken vuolle’) | ostjI kuγər, kăγər ’koura, pivo, kouraus (esim. heinää)’. Ks. myös kouru.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1859 Anteckn 90 (sm ~ ve)
• Qvigstad 1881 Beiträge 74 (lp goarˈve ~ sm korva)
• Setälä 1890–91 ÄH 146 (+ ka)
• Weske 1890 SFKO 111 (sm > ven)
• Kalima 1915 OLR 120–21 (ka > ven)
• Kalima 1923–24 FUF 16 231 (+ syrj gabi̮r ’koura’)
• Toivonen Vir 1926 48–49 (+ ly va ostj sekä lp guober ’sorkka’)
• FUV 1955 91 (? lp guober ? syrj ostj)
• E. Itkonen 1956 UAJ 28 71 (+ lp kåb´rē, goarˈve, ei syrj)
• SKES 1958 226 (+ vi murt., ? syrj ostj, ei lp)
• T. Itkonen 1959 KV 39 231–45 (lp; sm murt. korva ’kosken vuolle’ < lp)
• M. Korhonen 1981 Johd 174 (lp)
• UEW 1988 183 (sm ?? ~ syrj ostj, ei lp)

[koura Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:koura