Etymologiadata:imsm:konti-

*konti-

Vastineet:

• Suomi: kontia
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: kõndima
• Eteläviro: kynd́ma
• Liivi:

mksm. *konti- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kontata (LPetri 1670; yl., ei Ink, harv. KaakkSm) ’kulkea nelin kontin, ryömiä / kriechen’, kontia (LUus EHäme Verml), kontustaa ’kömpiä’, kontta: olla kontallaan, nelinkontin
~ ink kontia ’astella’ | ka kontata (mahd. < sm) ’kontata, ryömiä’, kontta: kontallah ryömiv; kontamaisin, neljin konttamaisin ’nelin ryömin’ | ly kontomel, kontomal: ńeĺĺäl k. ’nelin kontin’ | vi kõndida ’astua, kävellä, kulkea’, kõnd (g. kõnni) ’kävely, käynti’, kõnnak ’kävelytapa’, kõnnik ’käynti’. — Sm > lpN goanˈtot ’käydä vaivalloisesti, jäykin jaloin ja onnahdellen’, njælljă-koanˈtai ’nelin kontin’.

Kuulunee kontti² sanan yhteyteen, ks. myös kontio.

Lähdekirjallisuus:

• Moller 1756 Beskr 148 (~ kontti)
• Ganander 1786 NFL 1 451a (sm ~ vi)
• Wessman 1954 FmS 15–16 69 (sm > nr murt. Sm; harv.)
• SKES 1958 215 (+ ka ly; sm > lp)

[kontata Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kontia