Etymologiadata:imsm:koljoi

*koljoi

Vastineet:

• Suomi: koljo
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: koll
• Eteläviro: kolĺ
• Liivi:

mksm. *koljoi < kksm. *koljoj < vksm. *kolja-j (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

koljo (Eurén 1860; hämmurt. EPohjanm, muualla hajat.; myös pn. ja vanh. run.), kolja, kolju, koljumi (Gan 1786) ’isokokoinen ihminen t. eläin; myyttinen jättiläinen; tauteja aiheuttava henki, paholainen; kömpelö esine / massiges Wesen (Mensch, Tier); Riese, Krankheit bringender Geist, Teufel; klobiger Gegenstand’
~ ka (run., loits.) Koljoi, Koljolainen ’myyttinen olento’ | vi koll (g. -i, murt. myös -u) ’kummitus, mörkö, tonttu; täi’

? = lpLu kål´ja, kåi´lō ’iso, suora honka’ (? < sm) | votj ki̮ĺ ’lavantauti, rutto; sairauden aiheuttajahenki’ | syrj kuĺ ’paha henki, piru; vedenhaltija’ | vogP χul-: χ.-ɔ̄tər ’manalan hallitsija’, I k˳oĺ-nɔ̈̄jər, L kuĺ-nājər ’id., paha henki’ (vogI küĺ, P kuĺ ’piru, paha henki’ | ostjE kŏl, P kŏĺ ’piru, vetehinen’ < syrj).

Lähdekirjallisuus:

• Boecler & Kreutzwald 1854 Ehsten 57 (sm ~ vi)
• Setälä 1911–12 FUF 12 170–83 (+ votj syrj vog ostj; ~ unk )
• Uotila 1938 SyrjChr 105 (ostj vog < syrj)
• FUV 1955 90 (? votj ? syrj ? vog ? unk)
• SKES 1958 210–11 (+ ? lpLu; ? unk)
• TESz 2 1970 18–19
• MSzFE 1971 242
• Joki 1973 SUST 151 99–100
• UEW 1988 173

[koljo Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:koljo