Etymologiadata:imsm:kolisë-
Ulkoasu
*kolisë-
Vastineet:
- Suomi: kolista
- Karjala: kolissa
- Vepsä: kolaita
- Vatja: kolisa
- Pohjoisviro: kolisema
- Eteläviro: kolisõma
- Liivi:
mksm. *kolisë- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kolata, kolista (Raam 1642) ’kolkkaa, jyskää / rumpeln, poltern’, kolahtaa, kolaus, kolina
~ ink kolata ’kolista, kolauttaa’, kolahtā ’kolahtaa’, kolissa ’kolista’ | ka kolata l. kolissa ’kolista, kolkkaa, jyskiä’, kolahtoa ’kolahtaa, kalahtaa’ | ly kolista, -šta ’kolista’, kolińeh ’kolina’ | ve kole̮ita, kolāt́a ’kolata’, kolahtōt́ta ’kolahuttaa’ | va kolissa ’koputtaa’, kolina ’kolina’ | vi kolada ’kolista, kolistaa; koluta; koluuttaa’, kolatada id., koliseda ’kolista, meluta’, kolistada ’kolistaa’, kolin (g. -a), E kollin ’kolina, kohina’, E kolahtada ’kolauttaa’.
~ ink kolata ’kolista, kolauttaa’, kolahtā ’kolahtaa’, kolissa ’kolista’ | ka kolata l. kolissa ’kolista, kolkkaa, jyskiä’, kolahtoa ’kolahtaa, kalahtaa’ | ly kolista, -šta ’kolista’, kolińeh ’kolina’ | ve kole̮ita, kolāt́a ’kolata’, kolahtōt́ta ’kolahuttaa’ | va kolissa ’koputtaa’, kolina ’kolina’ | vi kolada ’kolista, kolistaa; koluta; koluuttaa’, kolatada id., koliseda ’kolista, meluta’, kolistada ’kolistaa’, kolin (g. -a), E kollin ’kolina, kohina’, E kolahtada ’kolauttaa’.
Onomat. sanue, jota muistuttavia sanoja on muuallakin, vrt. esim. li goĺātə, golāstə ’kohista (vesi)’, skoʾllə ’kohista, pauhata’, lpN skoallât ’kolista, kilistä’, skoallâ ’kolina, kilinä, räminä’, goalhardet ’kolista, rämistä’, syrj goĺe̮dni̮ ’kolista, kalista, kilistä’. Ks. myös kolikko.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 442a (sm ~ vi)
- Wiklund 1896 SUST 10 216 (~ lp)
- Wichmann 1914–22 FUF 15 22 (~ syrj)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 17 (+ ve)
- Kettunen 1938 LivW 60 (+ li)
- Wessman 1956–57 FmS 17–18 46 (sm > nr murt. Sm)
- SKES 1958 210 (+ ka ly )
- EEW 1982–83 906
Etymologiadata:imsm:kolisë-/th