Etymologiadata:imsm:kolëda
*kolëda
Vastineet:
- Suomi: kolea
- Karjala: kolie
- Vepsä:
- Vatja: kõla
- Pohjoisviro: kõle
- Eteläviro: kõllõ
- Liivi: kõ’l (lainasana ← viro)
mksm. *kolëda < kksm. *kolëta < vksm. *kolǝ̑-ta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kolea (Agr; yl., ei Ink) ’kylmä(hkö), kalsea (sää, ilma); karkea, kolkko (ääni); kolkonnäköinen, ruma (ihminen); karkea, epätasainen, jäinen (maa, tie, keli; Agr) / kühl; rauh; düster; uneben’, kolo, kolu ’ruma, kolkko, raaka, kylmä (ilma)’, kolakka (ks. tätä)
~ ka kolie ’kolea, kolkko, kalsea’, kolo ’ynseä; kolea, kylmä, kolkko’ | vi kõle (g. -da), E kõlle ’kolkko, kylmähkö, viimainen; kuiva’, kole (g. -da) ’kaamea, kolkko’ | li ke̮ʾl ’kolea, kylmä’
~ ka kolie ’kolea, kolkko, kalsea’, kolo ’ynseä; kolea, kylmä, kolkko’ | vi kõle (g. -da), E kõlle ’kolkko, kylmähkö, viimainen; kuiva’, kole (g. -da) ’kaamea, kolkko’ | li ke̮ʾl ’kolea, kylmä’
? = lpN goallot (E Pi Lu) ’palella’, goalos ’ruma, kamala’. Vrt. myös kolkko.
Lähdekirjallisuus:
- Juslenius 1745 SSC 47 (kolea ’epätasainen’ ~ kolista)
- Aminoff 1869 WirSS 26 (sm ~ vi)
- Qvigstad 1881 Beiträge 74 (~ lp)
- Kettunen 1938 LivW 118 (+ li)
- SKES 1958 210
- Nikkilä 1981 Sananj 23 74 (sm ? ~ kgerm *kōlia- ’kylmä’)
- EEW 1982–83 583, 909, 910, 1091