Etymologiadata:imsm:kolëda

*kolëda

Vastineet:

• Suomi: kolea
• Karjala: kolie
• Vepsä:
• Vatja: kõla
• Pohjoisviro: kõle
• Eteläviro: kõllõ
• Liivi: kõ’l (lainasana ← viro)

mksm. *kolëda < kksm. *kolëta < vksm. *kolǝ̑-ta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kolea (Agr; yl., ei Ink) ’kylmä(hkö), kalsea (sää, ilma); karkea, kolkko (ääni); kolkonnäköinen, ruma (ihminen); karkea, epätasainen, jäinen (maa, tie, keli; Agr) / kühl; rauh; düster; uneben’, kolo, kolu ’ruma, kolkko, raaka, kylmä (ilma)’, kolakka (ks. tätä)
~ ka kolie ’kolea, kolkko, kalsea’, kolo ’ynseä; kolea, kylmä, kolkko’ | vi kõle (g. -da), E kõlle ’kolkko, kylmähkö, viimainen; kuiva’, kole (g. -da) ’kaamea, kolkko’ | li ke̮ʾl ’kolea, kylmä’

? = lpN goallot (E Pi Lu) ’palella’, goalos ’ruma, kamala’. Vrt. myös kolkko.

Lähdekirjallisuus:

• Juslenius 1745 SSC 47 (kolea ’epätasainen’ ~ kolista)
• Aminoff 1869 WirSS 26 (sm ~ vi)
• Qvigstad 1881 Beiträge 74 (~ lp)
• Kettunen 1938 LivW 118 (+ li)
• SKES 1958 210
• Nikkilä 1981 Sananj 23 74 (sm ? ~ kgerm *kōlia- ’kylmä’)
• EEW 1982–83 583, 909, 910, 1091

[kolea Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Nikkilä 1981 Sj: 74–5	+	+	+		← kge *kōlia-/*kōlu-, vrt. mys chuoli, kas kōl, holl koel, engl cool 'viileä, kylmä' sekä msk kœla 'kühlen, abkühlen', kólna 'kalt werden'	Substituutio ge ō → ksm o myös sanassa nopea. Mukautettu adjektiivina *EdA-johdokseksi, koska -ja olisi aiheuttanut häiritsevää homonymiaa, vrt. *koolja 'kuolija, kuoleva' ja *kolja 'jättiläinen'
Hofstra 1985: 41–2, 147–8, 217	+	+			Puolesta	Ge ō → ksm o myös sanoissa nopea ja soma(s)/somea; ge pitkä vokaali on saattanut kantasuomalaisen korvaan kuulostaa lyhehköltä, tai fonotaksi on estänyt ksm pitkän vokaalin; mahd. syynä myös homonymian välttäminen
LägLoS 1996: s.v. kolea	+				Puolesta	o pro ō ja -eta pro -ja johtunevat ksm fonotaksista: pitkä vokaali + lj olisi ollut mahdoton

Koivulehto 1991 ABäG 191 ?

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kolea