Etymologiadata:imsm:koipV

*koipV

Vastineet:

• Suomi: koipi
• Karjala: koipi
• Vepsä:
• Vatja: koipa
• Pohjoisviro: koib
• Eteläviro: koib
• Liivi: kūoiba

mksm. *koipV < kksm. *kojpV (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

koipi (Jusl 1745; yl.) ’(et. eläimen) jalka, sääri, kinttu / (Hinter)bein, Oberschenkel, Keule’, koive (g. koipeen) ’id.; koipinahkainen jalkine’, koivikas ’koipinahkainen kinnas t. jalkine’, koiveta ’kulkea hitaasti’
~ ink koipīn: pitkäk. ’pitkäkoipinen’ | ka koipi ’(et. eläimen) koipi, jalka; nahan t. vuodan jalkaosa’, koive ’koipinahka’ | ly koib ’(eläimen) koipinahka’ | vi koib, koiv (g. koiva) ’koipi, sääri; vuodan reuna koipiosineen, nahan jäännöspala’, koibakas, koivakas ’arvoton nahan pala’, koibata ’kulkea, vaeltaa’ | li kūoiba ’hylkeennahkainen kenkä’. — Ims kielistä lainautunut moniaalle: sm > nr murt. Sm kojp ’koipi, reisi’ ja lpLu kåi´pa ’suden koipi’; sm t. ka > ven murt. kójba ’poron koipinahka; poronnahkainen saapas’, kójbenki, kójben(ni)cy ’poronnahkakintaat’; li > latv kuiba ’hylkeen t. koiran koipinahka’ > liett kuibina ’nahka-antura’.

Lähdekirjallisuus:

• Sjögren 1853 IRJaSMat 1 153 (sm ~ ven)
• J. Krohn 1872 Suomi 2:10 172 (sm ~ vi)
• Saxén 1895–98 Lånord 149 (sm > nr murt.)
• Būga 1911 RFV 66 223 (liett < latv < ims)
• Kalima 1915 OLR 122 (+ ka; > ven)
• Kyrölä Vir 1933 455–56
• Kettunen 1938 LivW 163 (+ li)
• SKES 1958 207 (sm > lp)

[koipi Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Hylätyt etymologiat: balttilaisperäinen ← lt koja + staibis, vrt. Nikkilä 2001 FUF 399; indoeurooppalaisperäinen ← kie *ḱoypo-, vrt. Holopainen 2021 SUSA 223

EVE:n sana-artikkeli

EVE:koipi