Etymologiadata:imsm:koi¹
*koi
Vastineet:
mksm. *koi < kksm. *kaaji < vksm. *käjä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
koi2 (Agr; yl.), myös koiso, koisio (lounmurt.), koiska (KaakkHäme ESavo) ’koiperhonen t. sen toukka / Motte’
~ ink ka koi ’koiperhonen’ | ly koja | ve koja, kojeg | va koi | vi koi, kojo | li kuoi, kūoja id.
~ ink ka koi ’koiperhonen’ | ly koja | ve koja, kojeg | va koi | vi koi, kojo | li kuoi, kūoja id.
= lpKo kuå´jjĕ ’kovakuoriaisen toukka’, ? Kld kòjχĕ ’id.; koi’ | mdE ki | tšerI kije | votj kej | vogE kij, käj | ostjI kej ’koiperhonen’. — Samantapaisia nimityksiä on myös turk kielissä. Sm sanan äänneasuun on voinut vaikuttaa koiso, ks. tätä.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 437a (sm ~ vi)
- Lindström Suomi 1852 42 (+ md)
- Ahlqvist 1856 WotGr 129 (~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 90 (+ ve)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 22 (+ li)
- Wichmann 1915 SUST 36 45–46 (+ votj)
- Saareste 1924 LVEM 85 (+ ka)
- Kannisto 1925 FUF 17 121 (vog < turk)
- Wichmann Vir 1926 37–38 (~ tšer turk)
- Németh 1928–30 NyK 47 77 (vog ~ sm)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 41 (+ ly)
- FUV 1955 90
- Räsänen 1955 StO 18:3 19 (~ alt)
- SKES 1958 207
- DEWOS 1972 596 (+ ostj)
- UEW 1988 167–68