Etymologiadata:imsm:koi²

*koi

Vastineet:

• Suomi: koi
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: koi-
• Eteläviro:
• Liivi: kuoi

mksm. *koi < kksm. *koji < vksm. *kojǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

koi¹ (Finno n. 1580; yl.), murt. myös kojo, koja ’päivän sarastus; itä / Morgendämmerung; Osten’, koitaa ’näkyä heikosti, häämöttää’, koittaa (ks. tätä), koitua, koittua ’valjeta (päivä)’, kojoa ’heijastaa, häämöttää, kangastaa’, kojottaa, kojuta ’sarastaa’, koillinen (ks. tätä); kointähti (Agr (kuv.) Coitechti ’iankaikkinen valo, Kristus t. Jumalan sana’) ’aamutähti, vars. Venus (Sorol 1621)’
~ vi koi-valge ’iltarusko’ | li kuoi, koi ’aamurusko’ (vksm *koi̯ < *koj-: *koje)

= syrj ki̮a, ki̮va ’(aamu)rusko, ruskotus’ | vogE koj, L kuj, P χuj ’aamurusko’ | ? ostjI kuńəl (< *kui̯-nəl), E χuńt́, P χuńəĺ id. | ? unk haj-: hajnal ’päivänkoite, aamurusko’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 437a, 438 (sm ~ vi)
• Castrén 1844 EGS 145 (+ syrj)
• Castrén 1849 Ostj 82 (+ ostj)
• Boller 1853 SbAW 10 55 (+ unk)
• Hunfalvy 1864 Reg 284 (+ vog)
• Hakulinen 1933 StF 1:2 111– (+ ka va li)
• Toivonen 1934 FUF 22 162
• E. Itkonen 1949 FUF 30 41
• E. Itkonen 1953–54 FUF 31 161
• FUV 1955 90
• SKES 1958 206
• EEW 1982–83 900
• UEW 1988 167

[koi Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:koi