Etymologiadata:imsm:kirpoda-

*kirpoda-

Vastineet:

• Suomi: kirvota
• Karjala: kirvota
• Vepsä: kirbota
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi: S ḱirb

mksm. *kirpoda- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kirvota (: kirpoaa; Raam 1642; lounmurt. savmurt. KPohjanm), kirpoa (: kirvon), kirpota (: kirppoon; molemmat Lönnr 1874; ei murt.), kirputa (: kirpuan t. kirppuan; Renv 1823) ’irtaantua, aueta, pudota, kimmahtaa / sich (auf)lösen, abfallen, -springen’, johd. kirvottaa (Agr ’vapauttaa, lunastaa’), kirvotus; kirppuilla (murt. hajat.) ’vääntelehtiä, poukkoilla’
~ ka kirvota ’irrota, pudota, kirvota’, kirvottoa ’kirvottaa’ | ly kirbota, kirboda ’kirvota’, kirbot(t)ada ’kirvottaa’ | ve kirbota, kerbota ’pudota’, kirbotada, kerbotada ’pudottaa’ | li ḱirb (prs. ḱirbub) ’erota’.

Rinnakkaismuodot kirpoilla, kirppuilla (molemmat Lönnr) ’sinkoilla, kimpoilla’ viittaavat siihen, että samaan sanueeseen kuuluvat myös kirppa ja kirppu, ks. näitä.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (sm ~ ve kerbon)
• Kettunen 1922 LVeHA 1 11 (~ ve kirptab)
• SKES 1955 200 (+ ka ly li; ? ~ kirppa, kirppu)

[kirvota Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kirvota