Etymologiadata:imsm:kipeneh
*kipeneh
Vastineet:
mksm. *kipeneh (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kipinä (Agr; yl.), kipina, kipine, kipenä, kipene, kiven(e), kipuna ’säen, hehkuva t. kytevä kappale / Funke’, kipinöidä, kipunoida, kivennellä ’säkenöidä’
~ ink kippūna ’kipinä’ | ka kipuna, kipeneh | ve kibin, pigiń id. | va (Kukk) kipuna id. | vi kibe (g. -me), kibin (g. -a), kibena, kipen ’kipinä, hiutale’. — Samaa alkuperää on myös kyven, kypene, kypenä ’kipuna; hiilennöhtä, hiillos’, kyvetä ’muuttua hiilennöhdäksi’, kyventää ’id.; säkenöidä’, kyyntää ’peittyä tuhkakuoreen’
~ ka kyven ’kipinä, kyven; tuhkahöyty kekäleessä’, kyventeä ’kipinöidä, kypenöidä, säkenöidä’ | ly kübeń ’kipinä’ | va tšüve, demin. tšüpeüt id. | vi kübe (g. -me) ’hiutale, kipuna, hiukkanen, hitunen; hiilennöhtä’.
~ ink kippūna ’kipinä’ | ka kipuna, kipeneh | ve kibin, pigiń id. | va (Kukk) kipuna id. | vi kibe (g. -me), kibin (g. -a), kibena, kipen ’kipinä, hiutale’. — Samaa alkuperää on myös kyven, kypene, kypenä ’kipuna; hiilennöhtä, hiillos’, kyvetä ’muuttua hiilennöhdäksi’, kyventää ’id.; säkenöidä’, kyyntää ’peittyä tuhkakuoreen’
~ ka kyven ’kipinä, kyven; tuhkahöyty kekäleessä’, kyventeä ’kipinöidä, kypenöidä, säkenöidä’ | ly kübeń ’kipinä’ | va tšüve, demin. tšüpeüt id. | vi kübe (g. -me) ’hiutale, kipuna, hiukkanen, hitunen; hiilennöhtä’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 417a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 134 (~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (+ ve)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 7 (~ lp)
- Wichmann 1923–24 FUF 16 192 (+ ka)
- SKES 1955 197 (+ ? syrj; ? lp)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:kipeneh/th