Etymologiadata:imsm:kinder

*kinder

Vastineet:

• Suomi: kinner
• Karjala: kinner
• Vepsä: kindred←
• Vatja: tšinner
• Pohjoisviro: kinner
• Eteläviro: kinneŕ
• Liivi:

mksm. *kinder < kksm. *kinteri < vksm. *kintǝrǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kinner (Gan 1786; ESm), kintere, kintares ’nilkan takasyrjä, ihmisen kantapäätä vastaava nelijalkaisten eläinten takaraajan kohta; polvitaive; jalka, koipi / der Ferse des Menschen entsprechender Teil des Hinterbeines vierbeiniger Tiere: Hacke; Kniekehle; Fessel, Bein’, kintereillä (myös Pohjanm Kain Peräp), kinttu (ks. tätä)
~ ka kinner ’ihmisen nilkan takasyrjä, kantapää; polvitaive’ | ly kind́erkouk(ku) ’kinnerkoukku, -taive’, kintšerüs, kintšerus ’polventaive’ | va tšinner, tšinnar ’kinner’ | vi kinner, kinnar (mon. kindrad), E kindre id.

= lpIn koodar (Ko Kld) ’polvitaive, kinnerkoukku’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 416a (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 133 (~ va vi)
• *Thomsen 1890 BFB 187–88 (sm ~ baltt)
• *E. Itkonen Vir 1937 300 (+ lp)
• SKES 1955 195 (+ ly)
• Rag̒e 1975 CTIFU 335 (vi > latv)

[kinner Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kinner

Keskustelu

Germaaninen lainaetymologia

Itämerensuomalaisella sanueella sm. kinner ‘nilkan takasyrjä, ihmisen kantapäätä vastaava nelijalkaisten eläinten takaraajan kohta; polvitaive; jalka, koipi’, ka. kinner, ve. kindred, va. tšinner ‘kinner’, viP kinner, viE kinneŕ on äänteellisesti säännöllinen vastine saamessa. Vastineita tosin esiintyy vain itäsaamessa, saIn koodâr ‘polvitaive’, Sk kõõddâr, Ki ke̮ndar < ksaa. *ke̮nte̮r (Lehtiranta 1989: 40-41). Itämerensuomen ja saamen sanat voidaan periaatteessa palauttaa yhteiseenkin varhaiskantasuomalaiseen asuun *kintәr (EVEssä näkyy olevan vokaalivartaloinen *kintәrә, mutta tällä yksityiskohdalla tuskin on suurta merkitystä).

Ehdotan, että kyseinen sanue on lainaa kantagermaanisesta *hinder- ‘takana’ -sanueesta, josta esim. mengl. hinder, mys. hintar, saksa hinter, gt. hindar (Kluge 2011: 417). Germaaninen sanue palautuu aikaisempaan *e:hen, *henderan, joten kyseeseen tulee lainautuminen vasta yhteisgermaanisen *enC > *inC -muutoksen jälkeen. Muuten substituutiot ovat ihan peruskauraa, kgerm. *h- > vksm. *k- jne. Sanuetta käytetään germaanisissa kielissä myös konkreettisesti takaosaan viittaavissa yhteyksissä, saksan Hintere, englannin hind leg 'takajalka, joten mitään merkittävää merkityseroa ei nähdäkseni ole. Erityisesti kiinnostaisi tietää, onko todella niin, että kukaan ei ole kyseistä lainaetymologiaa aikaisemmin esittänyt. Palaan varmaan lainaetymologian yksityiskohtiin vielä tarkemmin, mikäli se on entuudestaan esittämätön. Sattuisikohan toimituskunta tietämään olenko keksimässä pyörää uudelleen? --Niklas Metsäranta (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 18.53 (EEST)

Vaikuttaa ihan järkeenkäyvältä etymologialta. En ainakaan hankkeen tämähetkisistä sanahakemistoista huomaa tällaista aiemmin esitetyn. --Juha Kuokkala (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 16.25 (EET)