Etymologiadata:imsm:kilkka-

*kilkka-

Vastineet:

• Suomi: kilkkaa
• Karjala: kilkkoa
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: kilkama
• Eteläviro: kilgutama←
• Liivi:

mksm. *kilkka- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kilkkaa (Gan 1783; yl.), kilkata, kilkkua ’kilahdella, kilistä / klirren, klingen’, kilkattaa, kilkkaista, kilkahtaa, kilahtaa, kilkauttaa, kilauttaa; kilke; kilkka, kilkku ’tiuku, pieni kello’
~ ka kilkata ’lyödä kilauttaa’, kilketteä ’kilistä, kilkattaa’, kilkkoa ’kilistä, kilkkua’, kilkuttoa id. | vi kilkada, kilgata ’lyödä, iskeä; huudahtaa’. — Sm > nr murt. Sm kilka- ’vasaroida’ ja lp gilˈket ’kilkkaa, kilistä’.

Onomat. sanoja, vrt. kilistä ja kilkki².

Lähdekirjallisuus:

• Rytkönen 1940 tm 36 (sm ~ vi)
• SKES 1955 193 (+ lp; ? < sm)
• EEW 1982–83 825

[kilkkaa Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kilkkaa