Etymologiadata:imsm:kereh⇒

*kereh⇒‎

Vastineet:

• Suomi: kero
• Karjala: kero(i)
• Vepsä: keruz
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *kereh⇒‎ < kksm. *kereš < vksm. *kerǝš (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kero² (Eurén 1860; Karj Kain), kerus (Eurén; ei murt.), kerosin (Kain) ’kita, kurkku, nielu / Rachen’
~ ink kerus: sȫmäk. ’ruokatorvi’, hōkuk. ’henkitorvi’ | ka kero(i) ’kurkku, kita, suu; henkitorvi’ | ly kero, keroi, keruoi ’ruokatorvi, kurkku’, keruz ’nielu (pyydyksen)’ | ve kerus ’kurkku, nielu, ahdas kohta’

= lpR karas, kirs, E g´ïrse, Lu karras, T kars ’henkitorvi, kurkku’.

Näistä erillään pidettävä on sanue, jonka 1. tavussa on alkup. o: ink kori (g. korin) ’kurkku, kurkunpää’ | va ke̮ri, ke̮rimuz, (Kukk) kori (mon. kored) ’kurkku, henkitorvi’ | vi kõri (g. kõri, kõre), murt. (Wied) kori (g. kori) ’kurkku, henki- t. ruokatorvi, nielu’. — Jompaankumpaan em. sanueista voidaan verrata votj gur: gur-ul ’leuka, leuan alla oleva osa kaulaa; kupu, rinta’ (ul ’ala’) | syrj gorań ’(eläimen) ruokatorvi’. Kuitenkin on mahdollista, että sanoissa on eri tahoilla vain satunnaisesti samannäköistä deskr.-onomat. ainesta.

Lähdekirjallisuus:

• J. Krohn 1872 Suomi 2:10 141 (sm ~ ka vi)
• Kalima Vir 1909 150 (+ syrj)
• Wichmann 1911–12 FUF 12 128 (+ ve vi lp votj)
• Uotila 1938 SyrjChr 80
• SKES 1955 184 (tässä vielä va ja vi sanat mainittu sm keron vastineina)
• Ruoppila Vir 1964 24
• UEW 1988 660

[kero Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kero