Etymologiadata:imsm:keci
*keci
Vastineet:
mksm. *keci < kksm. *keti < vksm. *ketǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kesi (VR 1644; länsimurt.), ketu, ketto ’ohut nahka, kelmu; nahka / (Ober)haut, Häutchen’, kesiä, ketota, ketuta ’luoda nahkansa (esim. käärme) t. kuorensa (esim. rapu, torakka)’, kettää ’kuoria, nylkeä’, kettu ’ohut nahka; nahka (JuslP); repo (Agr)’
~ ink kettǟ ’irrottaa (esim. pajunparkkia)’, kettu ’kalvo’ | ka ketteä ’nylkeä; (kuv.) riistää rahat viekkaudella, petoksella; liikkua nopeasti’, kettu ’vars. maidon t. puuron päällä oleva kalvo, kelmu, ketto; eläimen nahka; puun, juurikasvin tms. kuori’ | ly ket, kettu ’(käärmeen, mateen) nahka’ | ve keźi (g. kede̮n) ’nahka (esim. karhun)’ | va ketto ’kelmu, kuori’ (< sm) | vi kesi (g. kee) ’tyhjä kuori, kauna; palko; (E) tyhjä käärmeen nahka’, kett (g. ketu) ’hilseillessä irtaantunut ihon hitu, hilse; (Kuusalu; ? < sm) käärmeen nahka’, kätt (g. kätu, Wied) ’(ihon) hilseily, pykiminen’, ketutada, kätutada ’hilsehtiä, pykiä (iho)’
~ ink kettǟ ’irrottaa (esim. pajunparkkia)’, kettu ’kalvo’ | ka ketteä ’nylkeä; (kuv.) riistää rahat viekkaudella, petoksella; liikkua nopeasti’, kettu ’vars. maidon t. puuron päällä oleva kalvo, kelmu, ketto; eläimen nahka; puun, juurikasvin tms. kuori’ | ly ket, kettu ’(käärmeen, mateen) nahka’ | ve keźi (g. kede̮n) ’nahka (esim. karhun)’ | va ketto ’kelmu, kuori’ (< sm) | vi kesi (g. kee) ’tyhjä kuori, kauna; palko; (E) tyhjä käärmeen nahka’, kett (g. ketu) ’hilseillessä irtaantunut ihon hitu, hilse; (Kuusalu; ? < sm) käärmeen nahka’, kätt (g. kätu, Wied) ’(ihon) hilseily, pykiminen’, ketutada, kätutada ’hilsehtiä, pykiä (iho)’
= lpN -kât: sârvaskât ’hirvaan talja’, In -kat, -kot, -koat: sarveskat (mon. -kađah), sarveskoat (mon. -koađih)id., njoamȧlkat, -kot (mon. -kađah, -kođah) ’jäniksen nahka’, Ko -ke̮tt: sa̮´rveske̮tt ’hirvaan talja’, Kld ke̮tt ’talja, (karhun, lampaan) karvainen nahka’ (T keähta g. keädda ’poron kallo- ja koipinahat yhdessä’ < sm ketto) | mdE ked́, käd́, M ked́ ’nahka, talja; (hedelmän) kuori’. — Epätodennäköinen on selitys, että sm kesi palautuisi vksm asuun *kente, joka taas olisi < ieur *skento (> germ *skenþa > *skinþa > mn skinn ’nahka’), ja että md sana olisi lainautunut kantasuomesta vasta -n-:n kadottua.
Lähdekirjallisuus:
- Lindström Suomi 1852 39 (sm kesi ~ md)
- Budenz 1867 NyK 6 399 (+ vi)
- Ahlqvist 1871 KO 72 (kettu ’repo’ ← kesi)
- Genetz 1877 KL 59 (+ ka)
- Genetz 1896 Sgr đ 5 (+ lpK)
- Setälä 1896 NyK 26 402 (+ ve)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 9–10 (lpT < sm)
- SKES 1955 185 (+ ly; va < sm)
- Koivulehto 1983 SUSA 78 119 (md < ksm < ieur)