Etymologiadata:imsm:kava⇒
*kava⇒
Vastineet:
mksm. *kava⇒ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kavahtaa1 (Sorol 1625; us. murt.), kavattaa (Agr ’kunnioittaa’; us. murt.) ’pelästyä, säikähtää, pelätä; karttaa, välttää, varoa; pitää silmällä, vahtia, katsoa, tähyillä, vaania / erschrecken, fürchten; meiden, sich hüten; aufpassen, Ausschau halten’, kavoa (paik. itämurt.) ’pelätä, olla varuillaan, varoa; havaita, huomata’, kavottaa (Verml) ’kaihtaa, pelätä; karkottaa’
~ ink kavvōja ’varoa’ | va kavo- ’karttaa’ | viE kava-, kavatse- ’havaita, huomata, käsittää, ajatella’
~ ink kavvōja ’varoa’ | va kavo- ’karttaa’ | viE kava-, kavatse- ’havaita, huomata, käsittää, ajatella’
? < germ *χawē(ja)-, vrt. nn murt. haa ’havaita, tajuta’, ags hāwian ’katsoa, tarkastella’, lat cavere ’varoa’.
Lähdekirjallisuus:
- Ojansuu 1921 Lisiä 47–48 (sm ~ vi; < germ *skavvōn)
- SKES 1955 175 (epäröiden samoin)
- Kettunen 1958 UAJ 30 254 (kavahtaa1 = kavahtaa2, viimeksi mainitun merk. alkuperäinen)
- Koivulehto Vir 1974 113 (< germ *χawē(ja)-)