Etymologiadata:imsm:karsa

*karsa

Vastineet:

• Suomi: karsa(s)
• Karjala: karsas
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: kars
• Eteläviro: karso⇐
• Liivi:

mksm. *karsa < kksm. *karsa < vksm. *karśa (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

karsas (Agr; länsimurt.), rinn. paik. karsa, karso, karsea ’kiero, vino, kierosilmäinen; (harv.) ankea, katkera, kateellinen / schief, scheel, schielend; verbittert, neidisch’, karsastaa (Eurén 1860) ’vääntyä; katsoa kieroon’
~ kaP karsas ’vino, kiero’, karsastuo ’vääntyä’ | vi (set) karso, korso, kosso ’sokea ihminen’, kars (Saarenmaa), kärss, kärts (saarimurt. Rapla Juuru) ’reen jalaksen käyryys, sen nousun alkukohta’, ? kartsas, karts, kardas (g. kartsa) ’tikkaat; reen häkki, aidan poikkipuut’

? < baltt, vrt. liett sker̃sas ’poikittainen, poikkipuolinen’, latv šk̦ērss ’poikittain; poikittainen’.

Lähdekirjallisuus:

• Thomsen 1890 BFB 37 (sm ? < baltt)
• Saareste 1924 LVEM 201 (+ vi kartsas)
• Kalima 1936 BL 108, 252
• SKES 1955 165 (+ vi karso, kars)
• Nieminen 1959 JuhlakEndzelin 208–10 (vi kartsas ’tikkaat’ < baltt, vrt. liett gardìs ’tikkaat, vankkurin laidat; ristikko’)
• EEW 1982–83 718

[karsas Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:karsas