Etymologiadata:imsm:karkaicë-

*karkaicë-

Vastineet:

• Suomi: karaista
• Karjala: karaissa
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: karastama
• Eteläviro: karastama
• Liivi: kārgastõ

mksm. *karkaicë- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

karaista (: karaisee; Hemm 1605; lounmurt. Satak KPohjanm), karaista: karkaisee (kaakk- ja savmurt.), karkaista (muualla) ’kovettaa (rautaa, kuv. myös itseään, luonteensa jne.) / härten, sich abhärten’
~ ink karaissa ’karaista (esim. kirves)’ | ka karaissa, karata ’karaista (rautaa)’, karaistoa ’id., viilata, teroittaa’ | vi karastada | li kārgastə ’karaista (rautaa)’.

Johd. sanasta karkea, ks. tätä.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 336a (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1871 KO 56 (← karkea)
• Anderson 1879 Studien 287 (+ li)
• Setälä 1890–91 ÄH 137 (+ ink ka)
• SKES 1955 161

[karaista Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:karaista