Etymologiadata:imsm:karja
*karja
Vastineet:
mksm. *karja (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
karja (Agr; yl.) ’Vieh’, yhd. lehmi-, lypsy-, nauta-, poro-, teuras-, siipikarja, johd. karjakko ’paimentolainen (Lönnr 1836); karjanhoitaja (Tikkanen 1848)’, karjainen: yksi-, kaksik. ’yksi, kaksi jne. vuotta karjan mukana kulkenut nauta; (lounmurt. myös) paimen’
~ ink karja ’(koko kylän lehmi)karja’, karjakkoi ’naispaimen, paimentyttö’ | ka karja ’nautakarja’ | ly kard́ (mon. -ad; lehm-, hebo-, lammask.) ’lauma’ | va karja ’(lehmi)karja’ | vi kari (g. karja) id., karjane, karjas, karjus, karjaline ’paimen’ | li kɔ̄ŕa, kōra ’karja’ (sm > lpN murt. garˈje, In kärji ’(lehmi)karja’)
~ ink karja ’(koko kylän lehmi)karja’, karjakkoi ’naispaimen, paimentyttö’ | ka karja ’nautakarja’ | ly kard́ (mon. -ad; lehm-, hebo-, lammask.) ’lauma’ | va karja ’(lehmi)karja’ | vi kari (g. karja) id., karjane, karjas, karjus, karjaline ’paimen’ | li kɔ̄ŕa, kōra ’karja’ (sm > lpN murt. garˈje, In kärji ’(lehmi)karja’)
mahd. < germ *χarja-, vrt. goot harjis ’joukko, sotajoukko’, mys hari, heri, ns Heer id., mn herr, mr hær, nr här ’parvi, joukko’. Myös baltt alkuperää on esitetty (vrt. mpr karja ’sotajoukko’).
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 121 (sm ~ vi)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 542 (sm ~ germ)
- Ahlqvist 1856 WotGr 127 (+ va)
- Thomsen 1870 Einfl 141 (+ li; ? < germ)
- Vasmer 1913 RS 6 201 (< baltt)
- Karsten 1915 GFL 141 (< germ)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 267 (lpN < sm)
- Kettunen 1940 SmMurt 3 44 (+ ka)
- SKES 1955 162 (+ ly; < germ t. < baltt)
- Vries 1961 AnEW 224 (< germ)
- Nissilä Vir 1962 355–58 (+ ink)
- LpIn 1 1986 286 (lpIn < sm)