Etymologiadata:imsm:kapuda-

*kapuda-

Vastineet:

• Suomi: kavuta
• Karjala: kavuta
• Vepsä: kabuta
• Vatja:
• Pohjoisviro: [[Etymologiadata:est:kabuma ? < sm|kabuma ? < sm]]
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *kapuda- (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

kavuta (: kapuan; Eurén 1860; paik. länsi- ja itämurt.) ’kiivetä, nousta / klettern, aufsteigen’ (kavuta kaulaan ’heittäytyä k.’), myös kavata (: kapaan), kavita (: cawia prs., 1757), kapua, kapia id., kavahtaa (ChrLencqv 1782; paik. länsi- ja itämurt.) ’hypähtää, nousta’ (myös kavahtaa kaulaan)
~ ink kavuta (impf. kappuis) ’kiivetä’ | ka kavuta (kabuta) ’syleillä; kiivetä, kavuta (esim. lapsi kaglah kabui)’, kavahtoa ’hypähtää, kavahtaa, ponnahtaa, pyrähtää’ | ly kabuta ’syleillä’, kabahtada ’kavahtaa pystyyn, ylös’ | ve kabuta ’syleillä’, kabahtada ’hypähtää, kiepsahtaa; ilmestyä äkkiarvaamatta’ | vi murt. (Vaivara) kabuma ’kiivetä, kavuta’ (? < sm)

?? = ostjI kăγaγə̑l-, E χăwət-, P χowlə- ’kohota veden pintaan; nousta (kuu, tähdet)’.

Lähdekirjallisuus:

• Vaigla 1926 EKeel 5 20 (sm ~ vi)
• Paasonen & Donner 1926 OstjW 52 (+ ostj)
• SKES 1955 175 (+ ly ve kabahtada, ? ka ly kabuta ja ostj)
• Mägiste 1977 JuhlakRaun 162–63 (ka ly ve kabuta)
• UEW 1988 131–32 (? ostj)

[kavuta Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kavuta

Keskustelu

Pidän kantasuomalaisena reliikkinä verbiä kapia 'kavuta', joka tavataan suomesta Rautjärveltä, Rantasalmelta ja Ylitorniosta ja sen viron vastinetta kabima 'ronima' Vaivarasta ja Kodavereltä; ainakin osa muista viron verbin merkityksistä lienee eri lähtöä. Tämä verbi sopii rakenteensa puolesta hyvin balttilaislainaksi ja äänteellisestikin vastaa esitettyä balttilaista lainaoriginaalia. Sen sijaan kavuta näyttää johdokselta sanasta kapu mm. 'puolapuu' ja on niin levikkinsä kuin myös rakenteensa (-U-dA-) perusteella varmaan kantasuomea nuorempi.--Sjunttila (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 19.54 (EEST)

Levikin puolesta kavuta silti näyttäisi ainakin pohjoiskantasuomalaiselta, tunnettu kapu taas tuoreemmalta suomeen rajoittuvalta deskriptiivisperäiseltä sanalta, luultavasti verbistä kapista (tyyppiä kalista → kalu). Merkitys 'tikaspuu' näyttää erittäin marginaaliselta, SMS tuntee ainoastaan Längelmäeltä, ja helposti sekundääriksi selitettävissä. Tuntuisi keinotekoiselta tämän takia erottaa verbejä kavuta ja kapia. Tämä kyllä on ainoa YSuS:oon astikin päätynyt *-uda-verbi, mutta jos johdoksiakin kunnolla kaiveltaisiin, niin esimerkkejä varmaan voisi löytyä jokunen muukin (ehkä esim. savuta jota näkyisi vastaavan liivissä asti so'udõ). Kun nämä tosiaan ovat normaalisti nominikantaisia, ehkä pohjoiskantasuomen aikoihin oli olemassa myös kadonnut *kapu 'kiipeäminen' (tuntuisi välittömästi omankin kielikorvani mukaiselta) joka puolestaan sopisi verbin *kapi- johdokseksi. Vrt. esim. suihkaa → suihku → suihkuta, jossa suihku on alun perin 'suihkuaminen', ei 'suihkutusväline'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 29. lokakuuta 2022 kello 14.33 (EEST)

Tämä käy kyllä järkeen. Koska kapi- vaikuttaa silti ensisijaiselta ja kapuda- toissijaiselta, niin voitko vaihtaa tämän sivun sivuun *kapi-: suomen kapia, karjalan kavuta←, viron kabima? Voisin sitten kirjoittaa yleistajuisen sivun kapia-verbistä.--Sjunttila (keskustelu) 31. lokakuuta 2022 kello 23.20 (EET)