Etymologiadata:imsm:kakla
*kakla
Vastineet:
- Suomi: kaula
- Karjala: kakla
- Vepsä: kagl
- Vatja: kagla
- Pohjoisviro: kael
- Eteläviro: kaal
- Liivi: ka’ggõl
mksm. *kakla (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kaula (Agr; yl.), murt. kakla ’Hals’, kaulain, kaulin ’(lehmän) kytkin’, kauluri, kaulus, kaulata ’sevätä’
~ ink kagla, kaglus | ka kakla ’kaula’, kakloan, kaklain ’kytkyt, kaulain’, kaklus ’kaulus’ | ly kagl(e̮) ’kaula’, kagluz, -us ’(järvien tai soiden) välinen kannas’ | ve kagl ’kaula’, kaglaz, kagluz ’kannas’, kagluz (us. mon.) ’kaulus’ | va kagla, kagluz | vi kael (g. -a), kaelus | li kaʾggəl, kaʾgləz ’kaula’ (sm > lpN (Friis) gavlos ’puinen kellonkannin eläimen kaulassa’, Ko kāulas (Kld T) ’kauluri, puuhka (naisilla talvella)’)
~ ink kagla, kaglus | ka kakla ’kaula’, kakloan, kaklain ’kytkyt, kaulain’, kaklus ’kaulus’ | ly kagl(e̮) ’kaula’, kagluz, -us ’(järvien tai soiden) välinen kannas’ | ve kagl ’kaula’, kaglaz, kagluz ’kannas’, kagluz (us. mon.) ’kaulus’ | va kagla, kagluz | vi kael (g. -a), kaelus | li kaʾggəl, kaʾgləz ’kaula’ (sm > lpN (Friis) gavlos ’puinen kellonkannin eläimen kaulassa’, Ko kāulas (Kld T) ’kauluri, puuhka (naisilla talvella)’)
< baltt, vrt. liett kãklas, latv kakls ’kaula’.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 147 (sm ~ vi)
- Thunmann 1772 Untersuch 90 (+ li; ~ baltt)
- Ganander 1786 NFL 1 357 (+ ka)
- Ahlqvist 1856 WotGr 126 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 87 (+ ve)
- Thomsen 1869 GSI 73 (ims < baltt)
- Kalima 1936 BL 3, 56
- Lagercrantz 1939 LpWsch 274 (sm > lp)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 88 (+ ly)
- SKES 1955 173