Etymologiadata:imsm:kaja¹
*kaja
Vastineet:
- Suomi: kajata⇐
- Karjala: kajata
- Vepsä: kajata
- Vatja: kajata⇐
- Pohjoisviro: kaja
- Eteläviro: kaja
- Liivi:
mksm. *kaja (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kajata (: kajaa, paik. kajajaa; Hemm 1605; melko laajalti murt.), kajota, kajuta ’kaikua, raikua / schallen, ertönen’, kajahtaa (Agr; yl.), kajauttaa, kajaus, kajista ’kajahdella’, kajakka ’kuuluva, kaikuva’, kaje, kajo, kajos, kaju ’kaiku’, kajea ’kaikuva’
~ ink kajahtā | ka kajata ’kaikua’, kajahtoa, kajissa ’soida, kaikua’, kajahus ’kajaus’, kaju ’kaiku’, kajakka, kajie ’kaikuva, kuuluva’ | ly kajahtada ’kajahtaa (ääni)’, ka₍išta ’kajahdella’ | ve kajata (prs. kajadab) ’kaikua’, kajahtada ’kajahtaa’, kajahtoitta ’kajauttaa’ | va (Tsv) kajama ’kaikua’, (Kukk; prs. yks. 3. p.) kajahtāb ’kajahtaa’ | vi kajada, kajuda ’kaikua’, murt. kaju ’kaiku; kaikukappale säkkipillissä’
~ ink kajahtā | ka kajata ’kaikua’, kajahtoa, kajissa ’soida, kaikua’, kajahus ’kajaus’, kaju ’kaiku’, kajakka, kajie ’kaikuva, kuuluva’ | ly kajahtada ’kajahtaa (ääni)’, ka₍išta ’kajahdella’ | ve kajata (prs. kajadab) ’kaikua’, kajahtada ’kajahtaa’, kajahtoitta ’kajauttaa’ | va (Tsv) kajama ’kaikua’, (Kukk; prs. yks. 3. p.) kajahtāb ’kajahtaa’ | vi kajada, kajuda ’kaikua’, murt. kaju ’kaiku; kaikukappale säkkipillissä’
= lpE gaajudh, N gāggjât, skāggjât ’kaikua, kajahtaa’, E gaaje, N gāggjâ, skāggjâ ’kaiku’, vrt. R (LÖ) kajet, Lu kājatit, kajātit ’huutaa’.
Onomat. sanoja, vrt. kaikua ja kajastaa.
Lähdekirjallisuus:
- VW 1 1874 7–8 (sm ~ vi)
- Qvigstad 1881 Beiträge 66 (+ lp)
- Setälä 1890–91 ÄH 306 (+ ka)
- SKES 1955 144 (+ ly va ve)
- EEW 1982–83 659