Etymologiadata:imsm:kainalo
*kainalo
Vastineet:
- Suomi: kainalo
- Karjala: kainalo
- Vepsä: kaimol
- Vatja: kainalo
- Pohjoisviro: kaenal
- Eteläviro: kainal
- Liivi: kāinal
mksm. *kainalo < kksm. *kajnalo < vksm. *kajNala-w (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kainalo (Agr cainala, -olo; yl.; VarsSm myös kailo) ’Achsel(höhle)’
~ ink kainalo, kaila | ka kainalo | ly kainal | ve kaimol, (Ahlqv) kainal | va kainalo, -e̮lo id., (Kukk) kainonnalus ’kainalonalus’ | vi kaenal (g. kaenla, Wied myös kaenlu, kaendla), murt. kaindel (g. kaindla), kaendel (g. kaendle) | li kāinal, kāńal ’kainalo’
~ ink kainalo, kaila | ka kainalo | ly kainal | ve kaimol, (Ahlqv) kainal | va kainalo, -e̮lo id., (Kukk) kainonnalus ’kainalonalus’ | vi kaenal (g. kaenla, Wied myös kaenlu, kaendla), murt. kaindel (g. kaindla), kaendel (g. kaendle) | li kāinal, kāńal ’kainalo’
= lpE gaajnj´ele ’kainalo’, Ko kǡ´inelda̮k, Kld kajŋel, T kǡjŋel id. Epävarmempia ims sanan vastineiksi esitetyistä etäsukukielten sanoista ovat votj kun-ul ’kainalo’ (ul ’ala, alus’) | syrj kun-ul, kon-uvt id., kun-le̮s, kum-le̮s ’kainalotilkku’ t. kiń(a)-ul(t) ’kainalo’ | vogE kalnā, I kanəl ’kainalo’ | ostjI kunə̑ŋ pĕtä, E χonə̑ŋ pĕt, P χonəm pat ’kainalonalus’ (pĕt jne. ’pohja’) | unk hón ’kainalo’.
Lähdekirjallisuus:
- Rudbeck 1717 Spec 78 (sm ~ unk)
- Ganander 1786 NFL 1 310 (+ vi)
- Castrén 1855 WvSam 199 (~ sam)
- Ahlqvist 1856 WotGr 126 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 87 (~ ve vi)
- Budenz 1867 NyK 6 403 (+ li)
- MUSz 1873–81 112 (+ syrj)
- Setälä 1915 SUSA 30:5 54 (+ lp votj ostj)
- SKES 1955 142 (+ ly)
- TESz 2 1970 140
- MSzFE 1971 298–99
- UEW 1988 178
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:kainalo/th