Etymologiadata:imsm:kaasa⇒

*kaasa⇒‎

Vastineet:

• Suomi: kaaso
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja: kaasikkõ
• Pohjoisviro: kaasik
• Eteläviro: kaasik
• Liivi:

mksm. *kaasa⇒‎ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kaaso (JuslP), kaase (As 1664; Flor 1678 caasei), kaasein, kaasi, kaasu, kaasa (VR 1644 caasai; eri muotoja laajalti murt., ei EPohjanm PSm) ’morsiamen apulainen, pukija ja seuralainen vanhoissa häämenoissa / Brautführerin’, kaasoa ’peittää morsiamen pää’, kaasottaa ’id.; tanssittaa morsianta »päänpeittäjäisissä»’, kaasettaa ’pukea morsiameksi; vaatettaa toinen (hyvin)’
~ ink (kansanr.) kāsikke ’seuralainen’ (? < va) | va kāzikke̮ ’kaaso (häissä); kaunotar’, (Ahlqv) kāse, kāsikka ’kaaso’ | vi murt. kaasik, kaasikko ’morsiusneito’, E kaasik (g. -e, -o) ’häissä laulava nainen’. — Sm > nr murt. Sm kāsu, kāso, kāså ’puhemiehen vaimo’.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1856 WotGr 128 (sm ~ va vi)
• Saxén 1895–98 Lånord 133 (sm > nr murt. Sm)
• Ojansuu 1916 SKTT 142–43 (sm < vi)
• Rapola 1919–20 Suomi 4:17 81–82 (länsimurt. kaasi saanut vaikutusta sanasta kaasi1)
• Mägiste 1928 Demin 63, 87 (va ? < sm)
• *Reponen 1931 SST 1 145–67
• SKES 1955 136 (ink ehkä < va)
• EEW 1982–83 628

[kaaso Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kaaso