Etymologiadata:imsm:kaasa⇒
*kaasa⇒
Vastineet:
mksm. *kaasa⇒ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kaaso (JuslP), kaase (As 1664; Flor 1678 caasei), kaasein, kaasi, kaasu, kaasa (VR 1644 caasai; eri muotoja laajalti murt., ei EPohjanm PSm) ’morsiamen apulainen, pukija ja seuralainen vanhoissa häämenoissa / Brautführerin’, kaasoa ’peittää morsiamen pää’, kaasottaa ’id.; tanssittaa morsianta »päänpeittäjäisissä»’, kaasettaa ’pukea morsiameksi; vaatettaa toinen (hyvin)’
~ ink (kansanr.) kāsikke ’seuralainen’ (? < va) | va kāzikke̮ ’kaaso (häissä); kaunotar’, (Ahlqv) kāse, kāsikka ’kaaso’ | vi murt. kaasik, kaasikko ’morsiusneito’, E kaasik (g. -e, -o) ’häissä laulava nainen’. — Sm > nr murt. Sm kāsu, kāso, kāså ’puhemiehen vaimo’.
~ ink (kansanr.) kāsikke ’seuralainen’ (? < va) | va kāzikke̮ ’kaaso (häissä); kaunotar’, (Ahlqv) kāse, kāsikka ’kaaso’ | vi murt. kaasik, kaasikko ’morsiusneito’, E kaasik (g. -e, -o) ’häissä laulava nainen’. — Sm > nr murt. Sm kāsu, kāso, kāså ’puhemiehen vaimo’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 128 (sm ~ va vi)
- Saxén 1895–98 Lånord 133 (sm > nr murt. Sm)
- Ojansuu 1916 SKTT 142–43 (sm < vi)
- Rapola 1919–20 Suomi 4:17 81–82 (länsimurt. kaasi saanut vaikutusta sanasta kaasi1)
- Mägiste 1928 Demin 63, 87 (va ? < sm)
- *Reponen 1931 SST 1 145–67
- SKES 1955 136 (ink ehkä < va)
- EEW 1982–83 628