Etymologiadata:imsm:küntä-
*küntä-
Vastineet:
- Suomi: kyntää
- Karjala: kynteä
- Vepsä: küntta
- Vatja: tšüntää
- Pohjoisviro: kündma
- Eteläviro: kündmä
- Liivi: kindõ
mksm. *küntä- < kksm. *küntä- < vksm. *künčä- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kyntää (Agr; yl.) ’pflügen’, kyntö, kynnös
~ ink küntǟ ’kyntää’ | ka kynteä ’kyntää, kääntää maata; tehdä vako, uurtaa’ | ly künttä, küntä, kündäda ’kyntää’ | ve künttä, küntta, ḱuntta, kütä, küntä | va tšüntǟ | vi künda | li kində, kündə id.
~ ink küntǟ ’kyntää’ | ka kynteä ’kyntää, kääntää maata; tehdä vako, uurtaa’ | ly künttä, küntä, kündäda ’kyntää’ | ve künttä, küntta, ḱuntta, kütä, küntä | va tšüntǟ | vi künda | li kində, kündə id.
= tšerI küńt́śem, küntšem ’kaivaa (esiin), kovertaa’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 539 (sm ~ vi)
- Sjögren 1832 GS 1 562 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 91 (+ ve)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 98 (← kynsi)
- VW 1 1874 75 (+ tšer; ← kynsi)
- Thomsen 1890 BFB 55 (+ li)
- Wichmann 1923–24 FUF 16 192 (+ ka; ? syrj kenžan ’auran vannas’, jolloin ei voi olla kynsi sanan johd.)
- Hakulinen 1946 SKRK 2 27 (ei ← kynsi)
- SKES 1958 255
- E. Itkonen 1968 SKK 30
- Vilkuna 1971 StF 16 20–22 (? ← kynsi)
- UEW 1988 663–64