Etymologiadata:imsm:külvä-
*külvä-
Vastineet:
- Suomi: kylvää
- Karjala: kylveä
- Vepsä:
- Vatja: tšülvää
- Pohjoisviro: külvama
- Eteläviro: külbmä
- Liivi: killõ
mksm. *külvä- < vksm. *? (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kylvää (Agr) ’säen, ausstreuen’, kylvy, kylvö(s)
~ ink külvǟ ’kylvää’ | ka kylveä ’id., sirotella, levittää’ | ly külvädä, külviä ’kylvää’ | va tšülvǟ | vi külvata id., küli l. külv (g. -i) ’kylvö’ | li killə (küllə), prs. kīlab, kǖlab ’kylvää, istuttaa’, kīla, kǖla ’kylvö’. — Sm > lpN gilˈvet (Lu) ’kylvää; sirotella, istuttaa perunoita’; myös lpIn kalveđ (Ko Kld) ’kylvää’ < sm t. ka.
~ ink külvǟ ’kylvää’ | ka kylveä ’id., sirotella, levittää’ | ly külvädä, külviä ’kylvää’ | va tšülvǟ | vi külvata id., küli l. külv (g. -i) ’kylvö’ | li killə (küllə), prs. kīlab, kǖlab ’kylvää, istuttaa’, kīla, kǖla ’kylvö’. — Sm > lpN gilˈvet (Lu) ’kylvää; sirotella, istuttaa perunoita’; myös lpIn kalveđ (Ko Kld) ’kylvää’ < sm t. ka.
Arveltu ikivanhaksi germ lainaksi (*kleuƀa- >> nr klyva ’halkaista, pilkkoa’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 535a (sm ~ vi)
- Sjögren 1832 MP 6:2 200 (+ va)
- Lönnrot 1854 Enare 227 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 133 (~ va vi)
- Donner KKu 1871 104 (+ li)
- T. I. Itkonen 1943 KV 22 54 (lpKo In < ka)
- SKES 1958 254
- Koivulehto 1982 Symp 82 32–33 (< germ)
- T. Itkonen Vir 1983 205 (omap.)
- Hofstra 1985 OsFiGerm 147
- UEW 1988 861