Etymologiadata:imsm:küünärä

*küünärä

Vastineet:

• Suomi: kyynärä
• Karjala: kyynärä
• Vepsä: künambruz
• Vatja: tšüünärä
• Pohjoisviro: küünar
• Eteläviro: künnäŕ
• Liivi: kīndõr

mksm. *küünärä < kksm. *kü(j)närä < vksm. *küńärä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kyynärä (Agr »lehes caxi sata kyneret»; yl.) ’vanha pituusmitta, n. 60 cm / Elle’, kyynärpää (Raam 1642), murt. kyinär-, kyynäs-, kynnär-, kyynnyspää
~ ink kǖnärä ’kyynärän mitta’, kǖnüspǟ ’kyynärpää’ | ka kyynärä, kyynerä ’pituusmitta: kyynärä’, kyynäspeä ’kyynärpää’ | ly ḱüuńäs-, küuńazpiä, künabras, -rüs | ve kuńambŕez, küńabrus, kürambles | va tšünnärpǟ ’kyynärpää’ | vi küünar ’kyynärvarsi, kyynärä’ | li kīndər, kǖndər ’kyynärä’

= lpKo kē̮ńa̮r ’kyynärpää’ (tähän yhteyteen liitetty lpN gârˈdnjel (E U Pi Lu Ko Kld T) id. on äänt. ongelmallinen, huom. myös lpN gâiˈgŋer, In käjŋir ’kyynärpää’) | mdE keńeŕ(e), keńir, keńd́ir, M keńəŕ ’kyynärvarsi; kyynärä’ | tšerL kəńer, I kə̑ńer, kińer ’kyynärä’ | votj gi̮r: g.-puŋ, g.-pum ’kyynärpää’ | syrj gi̮rd́źa, gi̮rd́źa-pon id., gi̮ra: g.-vi̮laśni̮ ’nojata kyynärpäihinsä’ | vogI k˳änγəl, P konəl-: konl-ōwl ’kyynärpää’ (ōwl ’pää’) | ostjI kö̆ṇʿŋi, E kŏŋnaj | unk könyök id.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 546a (sm ~ vi)
• Gyarmathi 1799 Aff 161 (vi ~ unk)
• Lindström Suomi 1852 52 (+ md ostj)
• Boller 1853 SbAW 10 54 (+ lp gârˈdnjel)
• Ahlqvist 1856 WotGr 153 (+ va)
• Ahlqvist 1871 KO 174 (+ ve li tšer votj syrj)
• MUSz 1873–81 43–44 (+ lp gâiˈgŋer)
• Ahlqvist 1891 SUST 2 16 (+ vog)
• Toivonen 1936 NyK 50 456 (? lp)
• Nirvi Vir 1951 419, 422 (+ ka ly)
• E. Itkonen 1953–54 FUF 31 183 (+ lpKo, sm sanan tarkka äänt. vastine)
• FUV 1955 94
• SKES 1958 257–58
• TESz 2 1970 612–13
• MSzFE 1971 372–73
• UEW 1988 158–59

[kyynärä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kyynärä