Etymologiadata:imsm:juuri
*juuri
Vastineet:
mksm. *juuri < kksm. *juwri < vksm. *jowrǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
juuri1 (Agr; yl.) ’kasvin maanalainen osa, tyvi; alku(perä), aihe / Wurzel, Fuß; Ursprung’, juureva, juures, juurikas, juurakko; juurtua, juurruttaa, juuria
~ ink jūri ’juuri, tyviosa’ | ka juuri ’juuri, tyvi, kanta, alapää; vieri, vierusta’, juureva ’juurekas, vankka, tukeva’, juurevuo ’juurtua, kiintyä’, juurikka ’kaatunut puu, juurakko’ jne. | ly d́ūr(i) ’juuri’, d́ūrak, d́ūrikko ’juurakko, juurikko; itu’ | ve juŕ ’juuri’ | va jūri id., (iness.) jūre̮za ’luona’ | vi juur ’juuri (kasvin, taikinan)’, juur(d)e ’luokse; lisäksi’, (iness.) juures ’luona, lisänä’, (elat.) juurest ’luota’ | li jūŕ ’juuri’, jūsə, jū(r)s ’luona’, jūr(ə) ’luokse’
~ ink jūri ’juuri, tyviosa’ | ka juuri ’juuri, tyvi, kanta, alapää; vieri, vierusta’, juureva ’juurekas, vankka, tukeva’, juurevuo ’juurtua, kiintyä’, juurikka ’kaatunut puu, juurakko’ jne. | ly d́ūr(i) ’juuri’, d́ūrak, d́ūrikko ’juurakko, juurikko; itu’ | ve juŕ ’juuri’ | va jūri id., (iness.) jūre̮za ’luona’ | vi juur ’juuri (kasvin, taikinan)’, juur(d)e ’luokse; lisäksi’, (iness.) juures ’luona, lisänä’, (elat.) juurest ’luota’ | li jūŕ ’juuri’, jūsə, jū(r)s ’luona’, jūr(ə) ’luokse’
= md jur ’juuri, tyvi, alaosa; pensaikko’ | ? votj ji̮r ’pää’ | ? syrj jur id. — Ims juurikka > ven júrik ’juurakko’; ims *jūrta- (esim. vi juurelda ’tutkia’) mahd. > lpN jurˈdet (Lu In Ko Kld T), jurdâšit ’ajatella, arvella’.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 126 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 87 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 154 (+ md)
- Budenz 1867 NyK 6 410 (+ li; unk gyökér, vog jēk˳ər ’juuri’)
- Kalima 1915 OLR 249 (+ ka ly; ims > ven)
- Toivonen 1944 FUFA 28 251 (unk vog ei tähän)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 170 (? + votj syrj)
- SKES 1955 126–27
- UEW 1988 639