Etymologiadata:imsm:julkëda
*julkëda
Vastineet:
- Suomi: julkea
- Karjala: julkie
- Vepsä:
- Vatja: julkõa
- Pohjoisviro: julge
- Eteläviro: julgõ
- Liivi: julgi←
mksm. *julkëda < kksm. *julkëta < vksm. *julkǝ̑-ta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
julkea (Hemm 1605; yl., ei LounSm Verml) ’häikäilemätön, rohkea, julma; (vanh.) julkinen (Ljungo 1601 iulkesta ’julkisesti’); komea, upea, arvokas / unverschämt, mutig, grausam; öffentlich; prächtig’, julkeus, juljeta (ks. tätä)
~ ink julkia ’julkea, rohkea’ | ka julkie ’rohkea, pelkäämätön’, julkevus ’rohkeus’ | va julke̮a, (Tsv) julka, (Kukk) julkia ’rohkea, pöyhkeä’ | vi julge ’rohkea, turvallinen; julkea, röyhkeä; varma’ | li julgi ’varma; rohkea’. — Sm > nr murt. Sm jolkko(gär) ’villi, julma, ruma’ ja lpN jolˈgâd, julˈgâd (E) ’julkea, rohkea’.
~ ink julkia ’julkea, rohkea’ | ka julkie ’rohkea, pelkäämätön’, julkevus ’rohkeus’ | va julke̮a, (Tsv) julka, (Kukk) julkia ’rohkea, pöyhkeä’ | vi julge ’rohkea, turvallinen; julkea, röyhkeä; varma’ | li julgi ’varma; rohkea’. — Sm > nr murt. Sm jolkko(gär) ’villi, julma, ruma’ ja lpN jolˈgâd, julˈgâd (E) ’julkea, rohkea’.
Samaa sanuetta ovat myös juljeta, julki, julistaa, ks. näitä.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 281a (sm ~ vi)
- Ahrens 1853 GrEhstn 152
- VW 1 1874 105 (+ li)
- Saxén 1895–98 Lånord 132 (sm > nr murt.)
- Mägiste EKK 1941 102 (+ ka va)
- SKES 1955 122
- Hakulinen 1969 SSK 41–44
- EEW 1982–83 566
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:julkëda/th