Etymologiadata:imsm:juCta

*juCta

Vastineet:

• Suomi: juhta
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *juCta

SSA:n sana-artikkeli

juhta (Agr; LounSm EHäme, muualla uud.) ’vetoeläin (hevonen t. härkä) / Arbeitstier’

? < baltt t. arj, vrt. liett jùngti ’iestää, yhdistää’, jáugtas ’ikeen sidehihna’, latv jūgt ’valjastaa’, jūgs ’ies’ (> li jūg id.) = m-int yuktá-, yukti- ’valjastaminen, yhdistäminen’, yugmá ’pari, -llinen’, yoktár- ’valjastaja’, av yū̆ḫta-, yuḫta. aspa- ’valjastettuja hevosia omistava’, hn. Yuḫtāspa- jne. — Merk:n suhteen vrt. md kiĺd́ima ’hevonen; karja’, joka on partis. v:stä kiĺd́ems ’valjastaa’. — Sm > lpLu -jūhtē: piebmō-j. ’ruokapalkkalainen (»ruokajuhta»)’. Vrt. myös jutta¹.

Lähdekirjallisuus:

• Thomsen 1890 BFB 175 (? < baltt, ~ liett; ~ m-int)
• Ojansuu 1921 Lisiä 8
• SKES 1955 121
• Koivulehto Vir 1981 201

[juhta Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:juhta