Etymologiadata:imsm:jändek

From Sanat

*jändek

Vastineet:

mksm. *jändek < kksm. *jändek < vksm. *jäntǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:jändek/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:jändek/th

Keskustelu

Vepsä

SSA:ssa mainitaan vepsän vastine ǵände̮, jände(h) ’jousen jänne, soittimen kieli’. Myös Vepsän verkkosanastosta löytyy jande. Onkohan vastine vain jäänyt tästä YSuS:n listauksesta epähuomiossa pois, vai onko jokin syy? Tässä ei kai ole tilannetta, että vepsän vastine on oikeasti lyydiä tms. --Sholopainen (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 18.23 (EET)

Vaikuttaisi siltä, että on vain vahingossa tipahtanut. --Juha Kuokkala (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 01.51 (EET)

Kantasana

Huomasin sattumalta Metsärannan (2020: 70, alaviite 11) käsitelleen suomen jänsi-asua ansiokkaasti: koska murretiedot ovat vähäiset ja hajanaiset, voisi asua jänsi pitää pikemmin sanojen jälsi ja jänne kontaminaationa kuin säilyneenä kantasanana. Tähän voisi lisätä, että vatjan jänsi voisi varmaankin olla lainaa suomesta, koska niitä harvoja paikkoja, joissa suomen jänsi esiintyy, on Kallivieri (SMS:ssä Kallivere) läntisessä Inkerissä. Vatjassakin suppealevikkinen sana, lähteenä vain J-Must, ilmeisesti siis paikka Joenperä ja kerääjä Mustonen. Joenperä ja Kallivere molemmat sijaitsevat nykyisessä Jaaman piirissä. Sholopainen (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 22.37 (EET)--

Joo, olen samaa mieltä: *jändek lienee sanan vanhin asu itämerensuomessa, ja tämä jänsi on kai analoginen (silti varmaan aika vanha, kun tähän on vielä yleistetty -si). Suomen murteista löytyy toisena ilmeisen sekundäärinä muotona myös jänni, luulisin että lähinnä takaisinjohdoksena jännittää -verbistä. Evita muuten viittaa Kaisa Häkkisen käsitelleen jänni-sanaa väitöskirjassaan ja jänsi-sanaa Pohjan Poluilla -kokoelman artikkelissaan joltain kannalta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 19. joulukuuta 2020 kello 01.00 (EET)
Häkkisen väitöskirjassa (s. 289) todetaan jänni-sanasta, että SKES:n mukaan se kuuluu ehkä jänne-sanan yhteyteen. Lisäksi viite DEWOSiin, jossa on tähän rinnastettu itähantin vasjuganin murteen jö̆nä. Tämä samainen selitys löytyy UEW:sta kysymysmerkillisenä. --Sholopainen (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 15.14 (EET)
Pohjan poluilla -jutussa (s. 169) Häkkinen vain mainitsee UEW:n pohjalta jänsi, jänne -sanan uralilaiseen yhteissanastoon kuuluvana. --Juha Kuokkala (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 01.51 (EET)
Kantauralin näkökulmasta *jäntək on toki aika erikoisen näköinen ja voisi ollakin lähde-tyyppinen johdos jostain esikantauralilaisesta verbistä *jäntä- 'jännittää tms.', tämä taas verbijohdos jostain kannasta *jän-, jolloin ei olisi mahdotonta että hantin *jö̆nä 'varsijousen laukaisunaru' (vastineita kaikissa murreryhmissä) edustaisi jotain vanhaa erilaista johdosta samasta kannasta. Mutta menee aika spekulaatioksi, etenkin kun *ä > *ö̆ (= Tálos/Helimski *ü̆) ei ole mitenkään säännöllinen. DEWOS listaa myös johdoksia joissa sanan merkitys näyttäisi olevan vain 'naru, kytkös' (abstrakteimmillaan Vj meγijö̆nä 'niemen kanta'), ja ehdottaa tämän olevan pikemmin suhteessa samoin 'laukaisunarua' tarkoittavaan epäsäännölliseen itäis-eteläiseen sanapesueeseen *jün ~ *jun. Nämä tosiaan näyttäisivät rinnakkaisita lainoilta jostain lähteestä muotoa *jünV. (Etäisesti tulee mieleen ieur. √yeug-kannan nasaaliset edustajat tyyppiä *yun(e)g- 'kytkeä' tai iir. *yaugana- 'kytkös'; mutta voi olla satunnainen samankaltaisuus, sikälikin kun jälkimmäinen sanaryhmä ei kunnolla ole rekonstruoitavissa edes itäkantahantiin asti ja vaikuttaisi siis paikalliselta substraattisanalta.)
Hantissa on muuten *ö̆ myös normaalissa vastineessa *jö̆ntəγ 'jousen jänne'. Tätä ei tietääkseni ole kuitenkaan selitetty, ja jos tämä 'laukaisunaru' onkin eri sanuetta jossa oli alun perin *ü, niin kyse voisi olla sen sekaantumisesta odotettavaan asuun *jä̆ntəγ. --J. Pystynen (lähetä viesti) 9. helmikuuta 2021 kello 22.28 (EET)
Tätä YSuS-hakusanaa voisi ehkä jossain vaiheessa muuttaa, jos tosiaan *jändek on vanhin asu.
Vatjasta vielä sen verran, että siellä on verbi jännissää sekä yhdyssana jännitšeeli. Näissä voi kaiketi piillä jänne-sanan oikea vastine, ainakaan sanakirjatiedot eivät ole samasta murteesta, kuin tuo aiemmin mainittu jänsi. Eli kantasuomen sanan levikki ulottunee vatjaan kumminkin. --Sholopainen (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 15.26 (EET)
Joo. Tosiaan vielä voidaan huomata, että melkein kaikissa jänteen uralilaiskielten vastineissa on jonkinlainen velaarikonsonantti vartalon lopussa, joten tämä lienee jo kantauralin tasoinen johdos (vrt. Aikio UED käsik.). --Juha Kuokkala (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 02.05 (EET)
Joenperästä on myös jänsitšeeli 'kangekeelne inimene'. Merkitys on siis eri kuin Matin kylästä kirjatulla sanalla jännitšeeli 'kitakieleke'. Tämmöisen varmaan harvinaisen sanan kohdalla on kai voinut ylöskirjaajalle sattua väärinymmärryskin.--Sjunttila (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 11.37 (EET)

Vatjassa varmaan jännissää on kuitenkin ensisijaisin johdos. Vaihdetaanko siis YSuS-sivulle ksm rekonstruktioksi *jändek, suomen vastineeksi jänne ja vatjan vastineeksi →jännissää? Tämän tahtoisin tehdä ennen kuin julkaisen EVE-etusivulla hakusanan jänne. EVE-artikkelia on tietysti myös muokattava vastaavasti. --Sjunttila (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 11.37 (EET)

Joo, hyvältä kuulostaa näin. --Sholopainen (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 14.33 (EET)
Tein tähän nuo sovitut muutokset ja siirsin sivun samalla nykyistä rekonstruktiota vastaavaan osoitteeseen. Heijastettu sisältö ei näköjään siirtynyt samalla, mutta joku osannee korjata sen.
Varhaiskantasuomen rekonstruktiota en nyt ruvennut muuttamaan, vaikka jokin velaarikonsonantti sinnekin pitänee lisätä. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 9. helmikuuta 2021 kello 21.01 (EET)