Etymologiadata:imsm:isek/th

Sanatista
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Sjögren 1821: 62–63 = ma шке- 'itse; eri, omanlaisensa', ko udm ач-: ась- 'itse'
Paasonen 1909 SUSA: 6–10 + = saaP ieš, Ki ӣджь, ers mkš эсь 'itse', ma, pe, ?unk íz ~ ísz 'kuolio, syöpä', mns(P) is (E) īs- 'varjo; varjosielu', haP ĭs, E is 'sielu, henki, elämä' todnäk. merkityksenkehitys 'varjo' > (jo ksgr) 'varjosielu, tajunta' > 'itse', (esi)unkarissa 'varjosielu' > 'kummitus' > 'taudinaiheuttajahenki' > 'tauti'; sielu on samastettu tajuntaan, joten tajunnan menettäminen on tulkittu sielun irtautumiseksi
Harva 1948: 249–50 + Puolesta sm itse on 'hahmo'-merkityksen (< 'varjo') välityksellä erikoistunut tarkoittamaan 'tajuntaa, järkeä', vrt. itsetön lapsi, se män ihettömäks; pohjalla on ajatus, että esim. unessa ihmisestä irtaantuva liikkuva hahmo edustaa tajuavaa minää eli itseä
SKES 1955: s.v. itse Tarkennus: = saaE jïjtje, U jiihtja, L ietj, P ieš, I jieč, Ko jiõčč, Ki ӣджь, T jiǯǯ 'itse', md ma pe ?unk, mnsP is, P I L is-, E īsəj- 'varjo; varjosielu; haamu', ha
TESz 1970: s.v. íz3 + Puolesta (= saa md ma pe unk mns ha) < ksgr *iće ~ *iśe
EWUng 1993: s.v. íz3 + Puolesta (= saa md ma pe unk mns ha) unk -sz > -z [ks. paralleeleja]
Ikola 1995 Sj: 26 + Puolesta aiempi merkitys selittää possessiivisuffiksihakuisuuden: 'varjoni, sieluni' = 'minä itse'
Rédei 1999 FUF: 45 + Puolesta sgr → jukag eʒie ~ iʒie 'itse', eʒi 'eloisa, elävä', E eiʒi 'šamaanin henki; piru'
Rédei 2000 NyK: 134–5 + Puolesta odotuksenvastainen pe a- tarttunut pronominiparadigman suppletiivisesta vartalosta ko udm ас- 'itse'- < *a- 'se' + *si̮ 'se, hän'
NES 2004: s.v. itse + Puolesta merkityksenmuutoksen taustana uskomus ihmisen sielun asumisesta hänen varjossaan, jolloin varjo on edustanut ihmisen henkistä minää
Kallio 2007 SUST: 238 + Puolesta ksm *c saattoi usein sporadisesti pidentyä *cc:ksi
EWTsch 2013: s.v. ške + Puolesta (= saa md ma pe ?unk mns ha) ma < kma *is-ke, jonka pronomininjohdin -ke veti painon itseensä ja aikaansai vokaalinkadon useissa ma murteissa
UED 2020: s.v. ić(ć)V.. x Tarkennus: (= saa (< ksaa *jieće̮), md (< kmd *), ?ma (< kma *ĭške), pe (< kpe *-), unk, mns (< kmns *is ~ *isǟ ~ *īsī), ha (< kha *īs) < kur *(j)ić(ć)V / *äć(ć)V / *ećV pe vastineet viittaavat kur *ä-hän, muut muihin etuvokaaleihin, saaEt–U vokaali epäsäännöllinen; ims -s- *-c-n heikko aste, imsP ja pe ja ehkä md vastineet viittaavat kur geminaattaan, muut yksittäis-ć-hen; äänteelliset epäsäännöllisyydet voivat ugr kielissä selittyä tabulla, muissa kieliopillistumisella; ma vastine sopii, jos -ke on johdin, ensitavun vokaalinkadon selittää sanan taajakäyttöisyys; [paralleeli unk merkityksenkehitykselle]