Etymologiadata:imsm:inta
*inta
Vastineet:
mksm. *inta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
into (JuslP, HAchrenius 1777; kansanom. vain etup. itämurt.) ’kova halu / Eifer, Begierde’, murt. myös ’viha, kiukku, suuttumus, meteli; kiima; hurmostila, yliluonnollinen kyky’, innokas, innostua; inta (STS 1776; murt. harv.) ’kiima, into, halu’, intainen (Raam 1642; ei nykymurt.) ’kiimainen’, intaantua (us. murt.) ’innostua, yltyä, riehaantua, kiihtyä, hurjistua’
~ ka into ’väri, ulkonäkö; kasvuvoima; elinvoima, terveys; tarmo; toisten osoittama arvonanto, arvo, kunnioitus; lemmen t. arvonannon herättämiskyky, viehätysvoima’ | vi (murt.) ind (g. inna) ’kiima’ | li īnda ’pahuus; voima; into, energia’, ind ’into, energia’
~ ka into ’väri, ulkonäkö; kasvuvoima; elinvoima, terveys; tarmo; toisten osoittama arvonanto, arvo, kunnioitus; lemmen t. arvonannon herättämiskyky, viehätysvoima’ | vi (murt.) ind (g. inna) ’kiima’ | li īnda ’pahuus; voima; into, energia’, ind ’into, energia’
? < germ *inþō(n), vrt. mr inna ’ulosteko, työsuoritus’.
Lähdekirjallisuus:
- Grünthal 1910 EKeel 5 285 (sm ~ vi)
- Kettunen 1938 LivW 73 (+ li)
- SKES 1955 108 (eräiden aikaisempien tutkijoiden tavoin tähän yhteyteen asetetaan myös — epäillen — lp, perm ja sam sanoja, jotka on pidettävä erillään)
- Koivulehto Vir 1982 267 (ims < germ)