Etymologiadata:imsm:imä
*imä
Vastineet:
- Suomi: imelä←
- Karjala: imelä←
- Vepsä: imel’←
- Vatja: imiä←
- Pohjoisviro: ima
- Eteläviro: imähtämä←
- Liivi: imāb←
mksm. *imä < vksm. *? (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
imelä (Vhael 1733; 1690 »Itke Turku imelästi» ’katkerasti’; yl.) ’makea, makeanhapan, äitelä, happamaton; (mon.) ruismaltaat; imellys; makeileva, liehittelevä; kova, kirpeä / (zu) süß, süßlich, ungesäuert; (Pl.) Malz; schmeichlerisch; hart’, imeliäs, imeliäinen, imeltää, imeltyä, imellyttää; imakka ’makeahko, imelä’, (kallio)imarre (Haartman 1759 himarttet, (h)immarttijuuri, VR 1644 imara) ’Polypodium vulgare’, imarrella ’kiitellä, makeilla, mielistellä’, imiintyä ’imeltyä’
~ ink immēlä ’imelä’, imeltüä | ka imelä ’mämmi t. mämmin tapaan valmistettu ruokalaji; makea, imelä’, imeltyö; imitteä ’imellyttää’ | ly imel ’mämmi’, imittada ’imeltää’ | ve imel ’makea, imelä’, imeĺits ’vierre’, imit(t)uda ’imeltyä (esim. taikina)’ | va (Tsv) imel, imiä ’imelä’, (Kukk) imett́śüä ’imeltyä (maltaat)’ | vi imal, (murt.) imar, (Wied myös) ima, imane, imalik, imav ’imelä, äitelä’, mon. imalad ’maltaat’, kivi-imalas, -imar ’kallioimarre’, imaldada ’imeltyä (kuten mallas)’ | li imāb, imābi ’makea, suolaton (esim. voi, liha, kala, vesi)’
~ ink immēlä ’imelä’, imeltüä | ka imelä ’mämmi t. mämmin tapaan valmistettu ruokalaji; makea, imelä’, imeltyö; imitteä ’imellyttää’ | ly imel ’mämmi’, imittada ’imeltää’ | ve imel ’makea, imelä’, imeĺits ’vierre’, imit(t)uda ’imeltyä (esim. taikina)’ | va (Tsv) imel, imiä ’imelä’, (Kukk) imett́śüä ’imeltyä (maltaat)’ | vi imal, (murt.) imar, (Wied myös) ima, imane, imalik, imav ’imelä, äitelä’, mon. imalad ’maltaat’, kivi-imalas, -imar ’kallioimarre’, imaldada ’imeltyä (kuten mallas)’ | li imāb, imābi ’makea, suolaton (esim. voi, liha, kala, vesi)’
?= lpN âmiidit, hâmiidit ’olla kovin makea tai erittäin hyvän makuinen’.
Toisaalta on esitetty epävarma oletus, että imelä olisi samaa kantaa kuin imeä. Rinnastus sanoihin votj jumal ’makea, happamaton’ | syrj jumol, -v ’makea, hyvänmakuinen’ on äänteellisten vaikeuksien vuoksi hylättävä.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 239a (sm ~ vi)
- Wichmann 1901 WotjChr 63 (+ votj syrj)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 24 (+ ? samJr ŋamńaly ’makea’)
- Kettunen 1938 LivW 72 (+ li)
- Hakulinen 1938 Hyvä Tuomas 154 (~ imeä)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 424 (+ ve)
- SKES 1955 107 (+ va lp; votj syrj ? sam)