Etymologiadata:imsm:iges

*iges

Vastineet:

• Suomi: ies
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: ike
• Eteläviro: ikäs
• Liivi: i’ggõz

mksm. *iges (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ies (: ikeen; Agr; paik. länsimurt.) ’valjastuslaite / Joch’, iestä muistuttavien työvälineiden nimenä ja kuv. laajemmaltikin, myös itämurt., iestää (härkiä)
~ vi ike (g. ikke), (murt.) ige, igi, ees (g. ike) ’ies; (kellon, rattaan) akseli’, ikendada, eestada ’iestää’ | li iʾgž, iʾggəz ’ies; akseli’.

Sanan oletettu sl alkuperä (vrt. mksl igo, ven bulg ígo jne.) on kiistanalainen. Jos sl taivutusvartalo (*jĭgo :) jĭžes- (? > *iγes) ei ole myöhäistä etelä-sl analogiaa — kuten myös on esitetty —, tuntuu mahdolliselta, että frikatiivi ž olisi mksm:ssa korvattu akustiselta vaikutukseltaan läheisellä frikatiivilla γ, kun ž:tä ei kielessä ollut. Erillinen laina sl taholta on unk iga ’ies’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 224 (sm ~ vi)
• Porthan 1801 OS 4 322 (< sl)
• Ahrens 1843 GrEhstn 40 (sm ~ vi)
• Thomsen 1869 GSI 118 (< sl)
• Mikkola 1894 SUST 8 77 (ei < sl)
• Setälä 1926 SmSuku 1 160 (< sl)
• Kettunen 1938 LivW 69 (+ li)
• Kiparsky Vir 1939 276 (ei < sl)
• Nieminen 1949 LPosn 1 103 (ei < sl)
• Toivonen Vir 1951 312 (< sl)
• Posti 1954 FUFA 31 8 (< sl)
• SKES 1955 101 (< sl)
• Plöger 1973 RL 315–19

[ies Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ies