| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Gyarmathi 1799: 70
|
|
|
|
|
= unk ős 'ikivanha; esi-isä', vunk mon. 1. persoonan yks. akk. isemukat 'isäämme'
|
|
| Klaproth 1823: 145
|
|
|
|
|
= sam en (Mangaseja) essä, (Turuhansk) esse 'isä'
|
|
| MUSz 1873: s.v. ős
|
+ |
+ |
|
|
= saa(P áhčči) 'isä', mkš oćä 'isän vanhempi veli', ma иза 'vanhempi veli; isän nuorempi veli', unk [sekä sittemmin hylätyt ko mns hnt]
|
|
| Toivonen 1928 FUF: 136–7
|
x |
|
|
|
(Tarkennus:) = saaP (Reisivuono) æč, (Rautavuono) æččë, I eeči, Ko ee´čč, T jie´ǯǯĕ 'isä', mkš ma unk, nen ńiśa, en eśi, ngan ďesi̮ 'isä', slk
|
saaE aehtjie, U àhtjee, L áhttje, P áhčči, Ki аджь 'isä' [ja sittemmin hylätyt mns hnt] erotettava näistä sekä vokaali- että konsonanttiedustuksensa takia
|
| Liimola 1950 SUST: 137
|
+ |
|
|
|
= saaP (Reisivuono Rautavuono) mkš ma unk, mnsI L ǟś 'äidinisä', nen ngan
|
|
| FUV 1955: s.v. isä
|
|
|
|
|
Tarkennus: = saaKi mkš ma unk sam; mahd. hoivakielestä
|
|
| Joki 1956 FUFA: 47
|
- |
|
|
|
Tarkennus: mkš ei tähän
|
mkš o- ei sovi
|
| SSA 1992: s.v. isä
|
x |
|
|
|
Puolesta (vasta-argumentein): = saaP ma unk mnsL nen slk
|
sm ja saaKi viittaavat *i-alkuiseen, vs ja saaI *e-alkuiseen lähtömuotoon
|
| EWUng 1992: s.v. ős
|
x |
|
|
|
Puolesta: = saaP ?mkš ma unk mnsL nen slk
|
unk vokaali pidennyt painollisessa asemassa; edustuksesta kur *-ć- > unk *-s- ks. paralleeleja
|
| Sammallahti 1998: 227
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = saaP Ki ym. < kur *iśä
|
|
| Rätsep 2002: 106
|
- |
|
|
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
samojedin vastineissa (ksam *ejsä >) äänteellistä epäsäännöllisyyttä
|
| NES 2004: s.v. isä
|
+ |
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
äänteellinen epäsäännöllisyys selitetty affektilla ja korkealla frekvenssillä
|
| Kallio 2007 SUST: 241
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: < vksm *ićä ellei *iśä ~ *ićä
|
sekä vs variantin (j)edsä affrikaatalla että muiden ims muotojen taustalle rekonstruoitavissa olevalla *-ś-:llä vastineita etäsukukielissä
|
| EWTsch 2013: s.v. iza
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
ma -a syntynyt redusoituneesta äänteestä [paralleelleja]; muutoksen ur *ć > *ź > kma *z ajoituksesta [paralleelleja]; ma ak-aines palautuu koordinatiivikompositioihin
|
| Aikio 2014 FUF: 57
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
läntisissä saa muodoissa (< *āččē) ja koltassa (< *ičē) eri vokaali kuin In (< *eačē = vs esä) ja Ki (< *e̮čē = sm isä) muodoissa; mkš o- ja unk ő- eivät < ur *i- t. *e-; ksam *äjsä ei sovi -js-yhtymän vuoksi; nenT -će- < *-ʔkä-; sam sanat mainitaan sanakirjoissa hoivakielisinä
|
| Kallio 2018 VIT: 131–2
|
x |
|
|
|
Tarkennus: < mksm *isä
|
vvs isä > vs esä [ks. tarkempi ajoitus]
|
| Holopainen 2019: 97–100
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
vs jedsä on vain setosta tavattu hoivakielinen muoto, joten ksm:een ei tarvitse palauttaa affrikaattaa; vs ja saaI vokalismin yhteensopivuuden osoittaa vvs isä sattumaksi; mkš o- edellyttää esimd vokalismia *i_a; edustuksesta unk s < kur *ć ei varmoja tapauksia; vunk i > unk ő epävarma; nen en slk muodot < ksam *ejsä, ngan < ksam *jesä
|
