Etymologiadata:imsm:hupa

Sanatista

*hupa

Vastineet:

mksm. *hupa < kksm. *šupa < vksm. *šupa (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hupa (Agr; yl.) ’mieluisa, hauska; nopeasti kuluva, riittämätön; (murt. myös) tuhlaavainen / angenehm, lustig; schnell vergänglich; verschwenderisch’, hupainen, hupaisa (1750), hupi, huvi (Alm 1774) ’ilo, ajankulu’, huvittaahauskuttaa, ilahduttaa (1732); (paik. KarjKann Verml) tuhlata’, huvitella, huvitus; huveta (: hupenee), huvila (uud.; Europ 1853)
~ ink hupahuono, heikko; helposti kuluva’, huppēlapieni, heikko (lapsesta)’ | ka hupapieni, huono, hoikka; nopeasti kuluva’, hupihuvi’, hupainepieni’, hupaisahupeneva’, huveta (prs. hupenou), hupavuovähetä, pienetä’ | ly hubapieni’, hubetapienetä, vähetä’ | ve hubahuono, heikko’, hubeta, hubenudahuveta, vähetä’ | vi huba, -ne, -s, murt. hubemurea, rapea, hauras, löyhä; mieluisa, hauska, hupaisa’, huvi (uud. 1800-luv., ilm. < sm) ’mielenkiinto, kiinnostus; etu, hyöty’, huvitadakiinnostaa’ | ? li obāz, obāĺi, oʾbbimyöhäinen’, oʾbbəmyöhään’ (sm > lpLu håhpēravitsematon ruoka’, N hoppe, hopˈpel, In hoppeelhupeneva, pian loppuva’, nr murt. Sm hopo(gär) id.)
= mdE tšova, tšovińe, M šə̑va, š(ə̑)vańäohut, hieno’ | unk soványlaiha; niukka, hedelmätön’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 85 (sm ~ ve)
  • MUSz 1873–81 348 (unk ~ md)
  • Setälä 1890–91 ÄH 270 (sm ~ vi md unk)
  • T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 47 (lp < sm)
  • Kettunen 1938 LivW 262 (+ ? li)
  • SKES 1955 89 (+ ly)
  • FUV 1955 82
  • E. Itkonen 1968 SKK 491 (ei li, ? unk)
  • TESz 3 1976 577–78
  • MSzFE 1978 554–55
  • UEW 1988 63

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:hupa/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:hupa

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hupa