Etymologiadata:imsm:hulp̆pakka
*hulp̆pakka
Vastineet:
- Suomi: hulpakka
- Karjala: hulpettoa⇐
- Vepsä:
- Vatja:
- Pohjoisviro: ulbak(as)
- Eteläviro: ulbak
- Liivi:
mksm. *hulp̆pakka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hulpakko (Gan 1786; etup. itämurt.) ’puhelias, lörpöttelevä; kylänluuta / geschwätzig; einer, der ständig irgendwo auf Besuch ist’, hulpakka, hulpakas, hulpokas ’väljä (vaate); reipas, rivakka (ihminen)’, hulp(p)ea (laajalti murt.) ’id., reilu, komea, mahtaileva’, hulpattaa ’lörpötellä; lepattaa, liehua’
~ ka hulpettoa: paista h. ’puhua pölöttää’ | ? vi ulbakas ’vallaton’, (Wied) ulp (g. ulbi), ülp ’hölmö, lapsellinen; veltto’, (h)ulpida ’puhua typeryyksiä, hölmöillä, hulinoida’.
~ ka hulpettoa: paista h. ’puhua pölöttää’ | ? vi ulbakas ’vallaton’, (Wied) ulp (g. ulbi), ülp ’hölmö, lapsellinen; veltto’, (h)ulpida ’puhua typeryyksiä, hölmöillä, hulinoida’.
Deskr. sanoja.
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:hulp̆pakka/th