Etymologiadata:imsm:hukka

Sanatista

*hukka

Vastineet:

mksm. *hukka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hukka (Raam 1642; yl.) ’menetys, häviö; perikato; (itämurt.) susi / Verlust, Verderben; Wolf’: olla hukassa, joutua hukkaan (Agr); johd. hukata, hukkua (ks. näitä)
~ ink hukka: (sai t. mäni) hukkājoutui hukkaan, pilalle t. rappiolle’ | ka hukkasusi; hukka, häviö, menetys’: (mänöy t. tulou) hukkahjoutuu hukkaan’ | ly huk(ke̮)susi’ | va ukkahukka, tuho’ | vi hukk (g. huka, huku) ’hukka, turmio, häviö’: hukka (saada t. minna) ’joutua hukkaan’, hukka tehaturmella’ | li ukkəhukkaan’, ukāshukassa’. — Sm > lpN murt. hohkkāi (Lu) ’hukkaan’, josta johd. hohkkānit (Pi Lu) ’hukkua’; li > latv ukā id.
Eräistä etäsukukielistä ja germ taholta esitetyt rinnastukset ovat epävarmoja.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 195a (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 157 (+ va)
  • Thomsen 1890 BFB 283 (+ li; > latv)
  • Setälä 1906–08 FUF 6 67 (+ ka, syrj tši̮k- ’pilaantua’; sm > lp)
  • Nirvi 1944 Sanankieltoja 109–12
  • SKES 1955 84–85
  • Koivulehto Vir 1976 248 (< germ *sukka-: mn sukka ’metelöidä; tuhlata’)
  • UEW 1988 622 (sm ? ~ votj syrj (> ostj vog))

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:hukka/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:hukka

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hukka