Etymologiadata:imsm:hukka
*hukka
Vastineet:
mksm. *hukka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hukka (Raam 1642; yl.) ’menetys, häviö; perikato; (itämurt.) susi / Verlust, Verderben; Wolf’: olla hukassa, joutua hukkaan (Agr); johd. hukata, hukkua (ks. näitä)
~ ink hukka: (sai t. mäni) hukkā ’joutui hukkaan, pilalle t. rappiolle’ | ka hukka ’susi; hukka, häviö, menetys’: (mänöy t. tulou) hukkah ’joutuu hukkaan’ | ly huk(ke̮) ’susi’ | va ukka ’hukka, tuho’ | vi hukk (g. huka, huku) ’hukka, turmio, häviö’: hukka (saada t. minna) ’joutua hukkaan’, hukka teha ’turmella’ | li ukkə ’hukkaan’, ukās ’hukassa’. — Sm > lpN murt. hohkkāi (Lu) ’hukkaan’, josta johd. hohkkānit (Pi Lu) ’hukkua’; li > latv ukā id.
~ ink hukka: (sai t. mäni) hukkā ’joutui hukkaan, pilalle t. rappiolle’ | ka hukka ’susi; hukka, häviö, menetys’: (mänöy t. tulou) hukkah ’joutuu hukkaan’ | ly huk(ke̮) ’susi’ | va ukka ’hukka, tuho’ | vi hukk (g. huka, huku) ’hukka, turmio, häviö’: hukka (saada t. minna) ’joutua hukkaan’, hukka teha ’turmella’ | li ukkə ’hukkaan’, ukās ’hukassa’. — Sm > lpN murt. hohkkāi (Lu) ’hukkaan’, josta johd. hohkkānit (Pi Lu) ’hukkua’; li > latv ukā id.
Eräistä etäsukukielistä ja germ taholta esitetyt rinnastukset ovat epävarmoja.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 195a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 157 (+ va)
- Thomsen 1890 BFB 283 (+ li; > latv)
- Setälä 1906–08 FUF 6 67 (+ ka, syrj tši̮k- ’pilaantua’; sm > lp)
- Nirvi 1944 Sanankieltoja 109–12
- SKES 1955 84–85
- Koivulehto Vir 1976 248 (< germ *sukka-: mn sukka ’metelöidä; tuhlata’)
- UEW 1988 622 (sm ? ~ votj syrj (> ostj vog))