Etymologiadata:imsm:huhto-
*huhto-
Vastineet:
- Suomi: hu(u)htoa
- Karjala: huuhtuo
- Vepsä: huhtoida
- Vatja: uhtoa
- Pohjoisviro: uhtma
- Eteläviro: (h)uhtma
- Liivi: ū’dõ
mksm. *huhto- < kksm. *šušto- < vksm. *šušta-w- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
huuhtoa (Gan 1786; etup. itämurt., paik. KPohjanm Länsip), huhtoa (LPetri 1644; IUus Häme) ’spülen, auswaschen’, murt. myös ekspressiivistyneenä merkityksissä ’henkiä, puhaltaa kylmästi (tuuli); huitoa, huhkia, hosua, telmiä; tuhlata’, huuhdella, huuhtelu
~ ink hūhtoa ’huljuttaa vedessä, viruttaa’ | ka huuhtuo ’id.; tehdä jtak nopeasti, hosuen’ | ly hūhtoda | ve huhtoida | va uhtoa ’huljuttaa, viruttaa, pestä valellen’ | vi uhtuda ’id.; tehdä työtä kaikin voimin’ | li ūʾdə ’siivilöidä, pestä lipeällä’
~ ink hūhtoa ’huljuttaa vedessä, viruttaa’ | ka huuhtuo ’id.; tehdä jtak nopeasti, hosuen’ | ly hūhtoda | ve huhtoida | va uhtoa ’huljuttaa, viruttaa, pestä valellen’ | vi uhtuda ’id.; tehdä työtä kaikin voimin’ | li ūʾdə ’siivilöidä, pestä lipeällä’
= mdE (k)štams, M štams ’pestä’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 157 (sm ~ va)
- Genetz 1877 KL 15 (+ ka)
- Setälä 1890–91 ÄH 199 (+ ve vi li), 269 (+ md)
- Äimä Vir 1917 41 (md)
- SKES 1955 92 (+ ly)
- T. Itkonen Vir 1987 169 (+ ink)
- UEW 1988 788