Etymologiadata:imsm:hirnu-
*hirnu-
Vastineet:
- Suomi: hirnua
- Karjala: hirnuo
- Vepsä: hirnuda
- Vatja: irnua
- Pohjoisviro: hirnuma
- Eteläviro: hirnma
- Liivi:
mksm. *hirnu- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hirnua (Agr; yl.) hevosen, kuv. ihmisen ääntelystä ’wiehern’
~ ink hirnua, hernua ’hirnua; nauraa’ | ka hirnuo ’aivastaa; hirnua’ | ly hirnuda ’aivastaa’ | ve hirn(u)da, hern(u)da id. | va irnā, irnua ’hirnua’ | vi hirnuda ’id., nauraa äänekkäästi’. — Sm > lpN hirˈdnot ’yrittää pidättää (koiras naarasta), lähennellä’.
~ ink hirnua, hernua ’hirnua; nauraa’ | ka hirnuo ’aivastaa; hirnua’ | ly hirnuda ’aivastaa’ | ve hirn(u)da, hern(u)da id. | va irnā, irnua ’hirnua’ | vi hirnuda ’id., nauraa äänekkäästi’. — Sm > lpN hirˈdnot ’yrittää pidättää (koiras naarasta), lähennellä’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 167 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (+ ve)
- Setälä 1904–05 FUF 4 151–52 (+ ka)
- Tunkelo Vir 1934 260–61 (+ ink ly)
- SKES 1955 77 (sm > lp)