Etymologiadata:imsm:hio-

*hio-

Vastineet:

• Suomi: hioa
• Karjala: hivuo
• Vepsä: hijoda
• Vatja: ihoa
• Pohjoisviro: ihuma
• Eteläviro: higoma
• Liivi: jõ’vvõ

mksm. *hio- < kksm. *šijo- < vksm. *šïja-w- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hioa (Agr; yl.), hijoa, hivoa ’teroittaa, tahkota, hangata / schärfen, wetzen, schleifen’, johd. hi(j)aisin, hioin ’kovasin’, hivellä, hivuttaa (ks. näitä) ~ ka hivuo ’hioa, hangata’ | ly hivoda, hi(j)oda, hīoda ’hioa’ | ve hijoda | va ihoa, ihua | vi ihuda, murt. higoda | li je̮uvə̑, (j)iʾuvə̑ id.

= lp sâggjet ’hioa’ | mdE tšovams, M šovams ’id., hieroa’ | tšerL šə̑mem, I šumem id. (vksm *šija- < *šia- < *šiŋa-).

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 165a, 172 (sm ~ vi)
• Sjögren 1828 GS 1 92 (+ lp)
• Ahlqvist 1856 WotGr 124 (+ va)
• Ahlqvist 1861 MMdGr 175 (+ md)
• Ahlqvist 1871 KO 68 (+ li)
• Setälä 1890–91 ÄH 269 (+ ka ve), 290 (lp ? < sm)
• Setälä 1912–14 FUFA 12 5, 7 (+ tšer)
• E. Itkonen 1949–51 FUF 30 21 (lp < vksm *šija-)
• SKES 1955 77 (+ ly)
• UEW 1988 784–85

[hioa Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:hioa