Etymologiadata:imsm:helkkä-

Sanatista

*helkkä-

Vastineet:

mksm. *helkkä- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

helkkyä (Flor 1702; murt. harv.), merk. myös ’hölskyä / in hohen Tönen klingen; schwappen’, helkkää, helke, (murt.) helkkäheleä (äänestä ja väristä); herkkä’, helkkua (Jusl 1745) ’olla epävakaa, liikkuva
~ ka helkkeähelkkyä, helkkää; hölskyä’, helkkyöhelkkyä; hölskyä’, helkehhelke’, helkeähelkkää, soida’ | ly helgetahelkkyä’ | ve helk (akk. helkun) ’läimäys’, heĺgutada, heĺǵitadatehdä jtak helkytellen; paiskella’ | va elkkāhelkkyä’ | vi helk (g. helgi) ’välke, kimallus, hohto; kaiku, sointu’, helkida, (Wied myös) helkada, helgatavälkkyä, kimaltaa, hohtaa’, helk (g. helga, Wied) ’terävä, läpitunkeva (ääni)’ | li eĺkəkaikua; helkkyä, helistä; kalista’.
Onomat. sanue.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahlqvist 1856 WotGr 124 (sm ~ va)
  • Anderson 1893 Wandl 117 (+ vi)
  • Kettunen 1938 LivW 45 (+ li)
  • SKES 1955 66 (+ au ve helk)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:helkkä-/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:helkkää

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:helkkä-