Etymologiadata:imsm:hapci/th

Sanatista
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Lindström 1852 Suomi: 18 = saa[I] vuoptâ 'hius', ma ӱп 'hiukset, tukka', mnsI L ē̮t, P āt, haI awǝt, E upət, P opǝt, nenT ŋebtǝ, en[M itu, ito, T ito], ngan ŋabtǝ, slkTa ōpti̮, Ty optǝ, kam eʔbte, eʔbtǝ, mat e̮pte̮ 'hius'
Janhunen 1981 SUSA: 276 + Tarkennus: sm–pe *apti = ksam *e̮ptə̑ < kur *i̮pti̮ [*e̮ptə] kur *-sana
Koivulehto 1993 LU: 23 + Puolesta ims -a-n sanoissa hapsi, maa ja salama selittää muutos kur * > sm-vo *a
Kont 1994 LU: 49 - Vastaan edellyttäisi sananalkuisen konsonantin katoa [muualta ur kielistä]
EWTsch 2013: s.v. üp - Vastaan kur *-pt- säilyy marissa
Živlov 2014 ВЯР: 134 Tarkennus: = saaP vuokta (< ksaa *vuopte̮), ma (< kma *üp) 'hius', mnsE ā͕t 'punos', P (< kmns *ī̮t), haI opǝt (< kha *ɔ̄pət), sam (< ksam *e̮ptə̑) < kur *i̮pti [*e̮ptə]
UED 2020: s.v. e̮pti x Puolesta: = saaE voepte, U vuap'ta, L vuobdda, P vuokta, I vuoptâ, Ko vuõptt, Ki вӯппт, T vī̮p̄t 'hius' (< ksaa *vuopte̮), ma (< kma *üp), mnsE ā͕t 'punos', I ē̮t, L ē̮t, ojt, P āt 'hius' (< kmns *ī̮t), haI awǝt, opǝt, E upǝt, P ǫpǝt, opǝt 'hius' (< kha *āpǝt ~ *ɔ̄pǝt), sam (< ksam *e̮ptǝ̑) < kur *e̮ptǝ ims h-:n saattaa selittää sanan hius vaikutus; ims -ps- levinnyt perusmuodosta taivutusvartaloon; marissa *-pt on voinut sananlopussa yksinkertaistua > -p ja levitä taivutusvartaloon [paralleeleja]; ha vokaalisuhteista ja muodosta ojt [ks. tarkemmin]]